Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun kaksi ihmistä tapaa, he sanovat heti toisilleen merkityksellisen sanan: tervehdyssanan. Joku sanoo hei, toinen terve, moro, päivää tai vaikkapa helou.
Usein tervehdyksenä sanotaan myös moi.
Varsin yleiseksi muodostuneen moi-sanan alkuperä oli pitkään tutkijoillekin epäselvä. Oli esitetty muun muassa, että se liittyisi huomenta merkitseviin sanoihin, kuten saksan morgen tai ruotsin morgon. Tämä selitys on syytä hylätä, sillä lopulta tutkijat saivat moin alkuperän selville.
Sanojen alkuperiä tutkiva kielentutkija Santeri Junttila kertoo alempana, mistä ovat peräisin sanat moi, terve, päivää, moro ja hei.
Yle kerää parhaillaan yhdessä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa tietoa siitä, millaisia tervehdyssanoja suomalaiset käyttävät eri puolilla Suomea.
Vastaa tässä pariin kysymykseen. Saamme tietää, vieläkö vanhat tervehdyssanat ovat voimissaan vai joko kaikkialla sanotaan moi. Laadimme vastauksista kartan, joka julkaistaan kuluvan vuoden lopulla.
Tutkijoille ja Ylelle päätyvät vain antamasi vastaukset sekä ikäsi, postinumerosi ja sukupuolesi.
Kiitos kaikille osallistujille. Vastausaika päättyi 27.11.2023 klo 10.
Moi-sanan alkuperä oli kauan mysteeri
Moi-sanan alkuperä on vasta hiljattain selvinnyt tutkijoille. Sana ei ole uusi tulokas suomen kieleen, vaan satoja vuosia vanha. Se on ilmeisesti levinnyt Suomeen jo hansakaupan ajalla eli 1300–1400-luvuilla.
Sinne johtavat myös moi-sanan juuret.
– Moi vie ajatukset keskialasaksin kieleen, joka myöhäiskeskiaikaan oli Itämeren alueella kauppiaiden ja kaupunkien yleiskieli. Keskiajalla useimmat dokumentit kirjoitettiin Suomessakin alasaksin eli alasaksan kielellä. Ruotsi syrjäytti sen virkakielenä vasta uudella ajalla, kertoo kielentutkija Santeri Junttila.
Alasaksin kieli on eri kieli kuin saksan kieli, ja sitä edelleen puhutaan Pohjois-Saksassa ja Alankomaissa. Siellä moi-sana on nykyäänkin hyvin yleinen.
– Nousin Hampurissa junaan, ja viereeni istahti sikäläinen matkustaja, joka tervehti iloisesti ”Moin”, kertoo Junttila.
Moi on tullut suomen kieleen alasaksin kautta hollannin sanasta mooi, joka tarkoittaa kaunista.
– On siis haluttu toivottaa hyvää ja kaunista. Hollannin kielessä ja alasaksissa tervehditään edelleen sanalla moin, mutta meillä suomessa viimeinen akkusatiivin pääte -n on jäänyt pois jostakin syystä. Hauska ajatus, että Suomessa on jo keskiajalla sanottu ”moi”.
Santeri Junttilan mukaan aiemmin on ajateltu, että moi olisi lyhentynyt saksan kielen huomenta merkitsevästä sanasta Morgen. Se on hänen mielestään kuitenkin outo ajatus.
– Miksi se olisi lyhentynyt, kun kuitenkin käytetään huomenta merkitsevää sanaa Morgen. Toisekseen moi-sanaa käytetään pitkin päivää riippumatta vuorokaudenajasta.
Kuuntele audiolta lisää moi-sanan alkuperästä. Äänessä kielentutkija Santeri Junttila ja toimittaja Petri Kivimäki.
Terve
Tervehdyssana terve on kielentutkija Santeri Junttilan mielestä erityisen mielenkiintoinen. Sana merkitsee terveyttä, ja sitä sillä sanalla onkin haluttu toivottaa.
Junttilan mukaan on mahdollista, että terve on johdettu terva-sanasta.
– Hyvinvoivaa, vanhaa ihmistä kutsutaan tervaskannoksi. Terva pitää puun terveenä, ja tervaa on käytetty lääkkeenä jo pitkään.
Terva-sana puolestaan on 1 000–2 000 vuotta vanha balttilainen tai skandinaavinen lainasana. Sanan terva skandinaavinen tai balttilainen lähtömuoto merkitsi tervaa, kuten ruotsin tjära ja liettuan derva. Ne ovat johdoksia puuta merkinneestä sanasta.
Toisaalta terve on voinut tulla suomen kieleen myös idästä. Esimerkiksi venäjän kielessä tervettä merkitsee sana здоровый (lausutaan zdoroovyi), joka on johdettu puuta tarkoittavasta sanasta.
– Se on ikään kuin terve kuin puu. Joka tapauksessa terve-sana pohjautuu tervaan ja puihin, sanoo Santeri Junttila.
Hei
Tervehdyssana hei on Santeri Junttilan mukaan selkeä lainasana ruotsin kielestä, jossa nykyäänkin sanotaan hej.
Sanan taustalla on terveyttä merkitsevä sana, ja se liittyy samaan pesueeseen kuin ruotsin hel, saksan heil ja englannin health.
– Ne tarkoittavat tervettä, ehjää tai kokonaista eli terveyteen nekin ovat liittyneet, kertoo Junttila.
Moro, moron, morjens
Vaikka olettaisi, että moi ja moro liittyisivät yhteen, näin ei kuitenkaan ole. Moro-sanan taustalla on ruotsin kielen morgon.
– Se on alun perin tarkoittanut hyvää huomenta, kertoo kielentutkija Santeri Junttila.
Moro on ollut käytössä suomessa jo kauan.
– Uskoisin, että sanan levinneisyys liittyy Tampereen kaupungin kasvuun teollistumisen aikaan 1800-luvulla.
Moron- ja morjensta-sanat ovat samaa alkuperää morgon-sanasta kuin moro.
Muista täyttää edellä oleva kysely. Se tuottaa arvokasta tietoa suomen kielen tutkijoille ja meille kaikille.
Kielentutkija Santeri Junttila on sittemmin tarkentanut moi-, moro- ja morjens-sanojen alkuperää. Lue se juttu tästä.
