Helsinkiläisen Iina Marttilan rintoja pienennettiin leikkauksella julkisella puolella viime joulukuussa. Leikkauspöydälle jäi yhteensä noin 900 grammaa.
– Rinnat vaikuttivat liikkumiseen ja nukkumiseen. Aina kun yritti liikuttaa käsiä, ne olivat tiellä. Tuli myös kaiken maailman hartia- ja niskakipuja, kertoo 25-vuotias Marttila.
Leikkausta Marttila oli pohtinut jo vuosia. Ison päätöksen tekeminen vei hieman aikaa.
– En muista, mistä alun perin sain tämän ajatuksen. Varmaan törmäsin somessa. Sitten etsin Googlesta ja somesta tietoa asiasta.
18–30-vuotiaiden naisten rinnan pienennysleikkausten määrä on kahdeksassa vuodessa lähes tuplaantunut.
– 20–30-vuotiaiden lähetteitä on aikaisempaa enemmän. Enemmistö on silti 40–50-vuotiaita synnyttäneitä naisia, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin plastiikkakirurgian ylilääkäri Minna Kelloniemi.
Miksi nuoret naiset haluavat rinnan pienennysleikkaukseen?
Julkisella puolella rintoja pienennetään vain, jos ne haittaavat terveyttä. Usein syynä on esimerkiksi niska-, hartia- ja selkäkivut, rintaliivien painaumat tai rintojen alaisen ihon rikkoutuminen.
Ei tiedetä, miksi nuorten naisten rintoja on leikattu viime vuosina aikaisempaa enemmän. Kelloniemi sanoo, että syitä voi olla useita: esimerkiksi yleistynyt ylipaino näkyy myös rintojen koossa.
Kanta-Hämeen keskussairaalan plastiikkakirurgian erikoislääkäri Terhi Järvinen arvelee, että myös nuorten tieto hoitoon pääsystä on kasvanut.
– Asioita pystyy selvittämään netin kautta, mikä vaikuttaa erityisesti nuoriin. Käytännössä kaikki vastaanotolle tulleet nuoret ovat selvittäneet paljon etukäteen netistä. 50-vuotias ei ole välttämättä selvittänyt mitään asiaan liittyvää.
Pienennysleikkauksen käynyt Marttinen pohtii, että jopa kauneusihanteet voivat näkyä nuorten päätöksissä.
– Olisi valehtelua väittää, etteivät semmoiset asiat vaikuttaisi meidän päätöksiin ylipäätään. Itse mietin tämän prosessin aikana, että mistä olen keksinyt käsityksen, miltä haluan näyttää.
Järvisen mukaan ikä ei juuri vaikuta leikkaustekniikkaan, mutta leikkauksen vaikutuksista on erityisen tärkeä puhua nuoren kanssa.
– Varsinkin nuoren kanssa täytyy käydä todella huolella läpi, ettei imettäminen välttämättä onnistu leikkauksen jälkeen. Osalle saattaa myös jäädä erittäin näkyvät arvet. Se voi olla kiusallinen asia nuorelle.
Uudet kriteerit painottavat terveyshaittoja
Kaksi vuotta sitten ylilääkärit laativat yhteistyössä erikoisssairaaloiden kanssa kansalliset hoitokriteerit. Toimintatavat haluttiin yhtenäisiksi eri puolilla Suomea.
Suosituksessa painotettiin aikaisempaa enemmän sitä, että suurten rintojen tulee aiheuttaa terveyshaittoja ennen kuin leikkaukseen ryhdytään.
Aikaisemmissa kriteereissä hoitopäätöstä varten potilaat pisteytettiin, ja suuressa roolissa oli kaulakuopan ja nännin välinen matka.
– Se ei ollut kauhean toimiva. Siinä saa miehellekin riittävästi pisteitä, vaikka ei olisi rintoja olemassakaan, Kelloniemi TAYSista selittää eroa.
Kriteerit eivät täysin kerro, kenelle leikkaus tehdään. Lopulta yksilöllisen päätöksen tekee plastiikkakirurgi. Kriteerien on tarkoitus helpottaa ja yhtenäistää lääkäreiden päätöksentekoa.
Kansalliset kriteerit ovat levinneet ainakin plastiikkakirurgien pienessä piirissä. Kelloniemi kuitenkin arvelee, että osa lääkäreistä käyttää yhä vanhaa pisteytystä lähetepäätöksessään.
Nyt kriteereille rakennetaan kovempaa nojaa, kun työryhmä valmistelee niitä sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudet kriteerit valmistuvat mahdollisesti keväällä. Niitä varten työryhmä käy läpi laajasti asiasta kirjoitetun tutkimustiedon.
Vielä ei tiedetä, muuttuvatko kriteerit kansallisesta suosituksesta. Kelloniemi arvelee, että muutokset tulevat olemaan pieniä, mutta esimerkiksi suositeltu painoindeksiraja (BMI) voi muuttua.
Kansallisessa suosituksessa linjataan, ettei rintojen pienennysleikkauksia tehtäisi, jos potilaan painoindeksi on enemmän kuin 30. Kuitenkin jo nyt ainakin HUS ja sen kyljessä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on linjannut BMI-rajaksi 28.
HUS teki päätöksen alentaa painoindeksirajaa viime keväänä.
– Pohdimme seminaarissa, mikä on kohtuullista ja päädyimme tähän. Emme hoida ylipainoa puukolla, HUS HUSin plastiikkakirurgian klinikan osastonylilääkäri Tiina Jahkola kertoo.
Määritelmien mukaan normaalipainon yläraja on painoindeksi 25 ja merkittävän lihavuuden raja on yli 30.
Jahkola korostaa, että tutkimusten mukaan ylipaino lisää leikkauksen riskejä. Lisäksi lopputuloksesta tulee kauniimpi, jos lihava potilas laihduttaa ennen leikkausta.
Vaakakupissa painaa myös terveydenhuollon kriisi. Leikkausjonot pitenevät, koska esimerkiksi hoitajia ei ole tarpeeksi.
– Jos väestön BMI kasvaa, ja leikkauksen kriteerinä on rintojen koko, potilasmäärät kasvavat jatkuvasti. Kysyntä ylittää tarjonnan.
Iina Marttilan elämän muuttui leikkauksessa
Kun Marttila pääsi jaloittelemaan leikkauksen jälkeen, hän meni vessan peilin eteen katsomaan tulosta. Tulos vaikutti heti hyvältä, ja Marttila jakoi kuvia siitä läheisilleen.
– Lähetin kai siskolle oikein videonkin, missä olin suurin piirtein itku kurkussa. Se oli niin ihanaa.
Leikkaus on tepsinyt Marttilan terveysongelmiin. Jatkuvat niska-ja hartiasäryt ovat nyt poissa ja liikkuminen on helpompaa.
Leikkaus on vaikuttanut paljon myös henkiseen puoleen.
– Se on ollut asia, joka vaikuttaa itsetuntoon, minäkuvaan ja kehonkuvaan. Olen saanut itsevarmuutta.
Voit keskustella aiheesta kello 5.9.2023 kello 23.00 saakka.
