Se oli lapsuuden loppu.
Vai oliko?
– Ei oikeastaan, koska lapsuuteni oli loppunut jo huomattavasti aiemmin.
Yksinhuoltajaäiti sairasti alkoholismia ja masennusta. Riku oli tottunut kantamaan vastuuta ja huolehtimaan asioista jo ennen 15 ikävuotta.
Sen ikäinen hän oli, kun äiti kuoli.
Itsemurha.
– Kun äiti lähti, se oli viimeinen naula arkkuun. Nyt sitten pärjätään, Riku Nieminen kertoo ajatelleensa.
Pelko äidin menettämisestä oli ollut läsnä jo kauan.
Äidissä oli kaksi puolta: hän tuki ja hoivasi, mutta oli humalassa aggressiivinen ja arvaamaton. Rikulle jäi tehtäväksi taiteilla äidin tunnetilojen välissä ja pitää tunnelma hyvänä.
– Se oli kuin vuoristorataa. Lapsena yritin olla iloinen ja viihdyttää äitiä samalla kun hän laski, pärjäämmekö me seuraavan viikon tai kuukauden.
Näyttelijä Riku Nieminen sanoo tietävänsä hyvin, mitä köyhyys ja huono-osaisuus ovat.
– Turhankin hyvin.
Kajaanilaispojalle se oli sitä, että sukulaisvierailu 30 kilometrin päähän Sotkamoon jäi toteutumatta, koska bensaan ei ollut varaa.
Sama oli harrastusten kanssa.
– Kun halusin harrastaa jääkiekkoa, kaikki välineet olivat käytettyjä tai liian isoja. Harrastus jäi, kun minua pilkattiin varusteiden takia.
– Ei sitä jaksanut.
Kotona oli kuitenkin aina syötävää.
Ruokana saattoi olla yksipuolisia eineksiä, mutta nälkää ei täytynyt tuntea ”kuin muutaman kerran”, hän muistaa.
Oman kodin erilaisuus kirkastui kavereiden luona. Rauhallinen tunnelma tuntui hämmentävältä.
– Herranjestas! Täällä on isä ja äiti, jotka laittavat ruokaa yhdessä. Ja me istumme tässä pöydän ääressä ja syömme tätä yhteistä ruokaa ja puhumme päivästä. Kukaan ei ole väsynyt, kärttyinen ja vihainen.
Siellä Rikun ei tarvinnut pelätä, että kohta joku on humalassa.
– Kavereiden luona kukaan ei huutanut: mene omaan huoneeseen, anna olla rauhassa!
Riku Nieminen on 36-vuotias kahden lapsen isä. Ero lapsuudenkodin ja nykyisen välillä on valtava.
Hän asuu omistusasunnossa kantakaupungissa Helsingissä. Vuositulot ovat olleet suurimmillaan yli 100 000 euroa.
Näyttelijä myöntää elävänsä yltäkylläisyydessä ja olevansa hyväosainen.
– Olen tehnyt elämäni aikana ison luokkahypyn koko kansan tuntemaksi pelleksi.
Ihmiset rakastuivat Munamieheen
– Munamies!
Niin lapset ja nuoret edelleenkin huutavat kadulla Riku Niemiselle, vaikka television Putous-viihdeohjelman voitosta on jo 12 vuotta.
Sketsihahmo, valkoisena pallona kieppuva ja kimittävä Munamies teki suomalaisiin lähtemättömän vaikutuksen.
Nieminen selittää suosiotaan sillä, että hahmossa on uteliaisuutta, lämpöä, avointa mieltä ja iloista elämänasennetta.
Munamies-kommentit eivät harmita. On ilo, kun voi ilahduttaa muita.
Näyttelijää huvittaa, miten Munamies, muut Putous-hahmot sekä niiden esittäjät menevät monella sekaisin.
Kehä ykkösen sisäpuolella hän on Riku Nieminen; Kehä ykkösen ja kolmosen välissä Munamies. Kehä kolmosen ulkopuolella häntä luullaan näyttelijä Aku Hirviniemeksi.
– Siellä minulta kysytään, että mitä se Hirviniemen Aku tietää?
– Vastaan silloin, että mä olen se toinen heppu siitä Putouksesta, ja sen jälkeen nimi menee yleensä oikein.
Riku Nieminen on näytellyt televisiosarjoissa, elokuvissa ja teatterissa.
Hän on Heikoin lenkki -ohjelman juontaja, Tatu ja Patu -elokuvan Patu, Juice ja myös poliisi Pekka Myllymies tv:n Roba-sarjasta.
Uusin rooli on Pertti ”Spede” Pasanen.
Aina ei jaksa olla hauska
Näyttelijä on Joensuussa. Meneillään on syyskuussa ensi-iltaan tulevan Spede-elokuvan promootiokiertue.
Hän hoksaa päivän tiukassa aikataulussa lyhyen raon, hyppää taksiin ja ajaa paikalliselle frisbeegolfradalle heittämään pari kierrosta.
Nieminen on hurahtanut lajiin ja laskee heittäneensä kesän aikana frisbeetä ainakin 112 tuntia. Heittoja on yhteensä runsas 3 800 yli 20 eri radalla.
– Saan polttoainetta ja käyttövoimaa triviaaleista asioista kuten vaikkapa frisbeegolfista. Se minussa on samaa kuin Spedessä.
– Ja minäkin tiedän, ettei siviilissä jaksa aina hauskuuttaa.
Aleksi Delikourasin ohjaama Spede-elokuva kertoo viihteen monitoimimies Pertti Pasasen (1930–2001) elämästä ja urasta.
Pasanen oli elokuvaohjaaja, tuottaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja keksijä.
Ja yksinäinen.
– Monella tapaa älykäs ja menestynyt, mutta yksinäinen.
”Spede hoki voi rähmä ja hakkasi otsaansa”
Spede Pasaseen liittyy myös vähemmän mairittelevia piirteitä, joita on noussut julkisuuteen etenkin hänen kuolemansa jälkeen.
Hän saattoi työyhteisössä toimia kuin itsevaltias. Useat naiset ovat kertoneet miehen epäasiallisesta käytöksestä ja lähentely-yrityksistä.
– Spede-elokuvassa käsitellään myös hänen pimeitä puoliaan. Niitä ei paineta villaisella, mutta niillä ei myöskään mässäillä.
Nieminen yllättää:
– En ole koskaan ollut Spede-fani. En ole katsonut alusta loppuun yhtä ainoatakaan Uuno Turhapuro -elokuvaa.
Lapsena television Spede-visailut lähinnä ihmetyttivät.
– Miksi tuo vanha ukko on niin vihainen, huutaa, paukuttaa pöytää ja hokee että voi rähmä ja vielä hakkaa turhautuneen näköisenä itseään otsaan?
Niemisen mielestä Spede oli sekoitus kärsimättömyyttä ja kunnianhimoa, ja sen takia ”laatu oli mitä oli, ja määrä sitäkin suurempi”.
Hänellä oli tarve täyttää jokainen sekunti tekemisellä ja väistää pysähdyksen hetkiä.
– Spede yritti keksiä ikiliikkujan. Jos hän olisi katsonut peiliin, hän olisi nähnyt sen itsessään.
Hollywoodista valtiotieteelliseen
Lapsena Nieminen haaveili Hollywoodista.
Äiti kannusti teatteriopintoihin.
– Äiti sanoi, että pyri ensin Teatterikorkeakouluun, jos sitä kautta ovet aukeaisivat Amerikkaan.
Poika pääsi arvostettuun kouluun ensiyrittämällä ja valmistui, mutta Hollywood lakkasi kiinnostamasta.
Nieminen on pyrkinut kahdesti opiskelemaan Helsingin yliopistoon valtiotieteellisen tiedekunnan politiikan ja viestinnän koulutusohjelmaan.
Ensimmäisellä kerralla hän paneutui pääsykokeisiin tosissaan. Tavoite jäi vain muutaman pisteen päähän.
Toinen pääsykoe viime keväänä meni huonommin. Valtiotieteet kiinnostavat silti yhä, ja ensi vuonna on jälleen uusi yritys.
– Ystäväni sanovat, että vitsi kun sä oot niin hyvä kaikessa. Omasta mielestäni olen keskinkertainen – hyvä parissa jutussa, maailmanhuippu en missään.
Eduskunnan ovella
Riku Nieminen pyrki eduskuntaan viime kevään vaaleissa vasemmistoliiton listoilta. Hän sai 1 976 ääntä eikä tullut valituksi.
Eduskuntaan ajoi huoli suomalaisista pienituloisista, heikommassa asemassa olevista ja yhteiskunnan tukea tarvitsevista. Ylipäätään tietoisuus siitä, että hyvinvointi voisi jakautua oikeudenmukaisemmin.
Hän ei ole vielä päättänyt, pyrkiikö uudestaan Arkadianmäelle.
Nieminen on pettynyt nykyiseen Petteri Orpon (kok.) hallitukseen. Hänestä varoja pitäisi ohjata paljon enemmän vähävaraisille, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Kun äidin kuoleman jälkeen oli vaikeaa, lähellä olivat rakastavat isovanhemmat, mutta myös kotikaupunki Kajaanin tarjoamat tukipalvelut.
Nykyisin yhteiskunnan resurssit eivät aina riitä mielenterveyspotilaiden tai ongelmiensa kanssa kipuilevien lasten ja nuorten auttamiseen.
Hänestä niin ei pitäisi olla.
– Omien kokemusteni takia minä tiedän, mitä niukkuus tai alkoholismi aiheuttavat lapselle ja lähipiirille.
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Mieli ry tarjoaa tukea myös chat-palveluiden kautta.
Lue edellinen Kulttuurivieras:
