Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa ei tällä hetkellä ole voimassa pistoshoitoja säätelevää lakia. Tähän uusi hallitus haluaa muutoksen.
Hallitusohjelmaan asia on kirjattu yhdellä lauseella: Selvitetään vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Ihon alle tai ihoon pistettävät täyteaineet luokitellaan Suomessa lääkinnällisiksi laitteiksi. Tästä syystä täyteainehoitoja antavilta henkilöiltä ei edellytetä koulutusta, eikä heitä myöskään valvota.
Ministeriöissä on tänä syksynä käynnissä valmistelu hallitusohjelman toimeenpanon suunnitteluksi. Asia kuuluu pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.
– Aikataulusta ei ole vielä linjauksia. Työskentely jatkuu kuluvan syksyn aikana. STM tulee organisoimaan yhteistyön työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden asiaan osallisten tahojen kanssa, kertoo Mariina Cervera Liñan STM:n viestinnästä.
Esteettiset hoidot ovat yleistyneet. Suomessa tällä hetkellä vaativia esteettisiä hoitoja, kuten kirurgiaa, voi tehdä ilman plastiikkakirurgian erikoislääkärin koulutusta.
– Toiveenamme on, että esteettisiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä saisi jatkossa tehdä itsenäisesti vain plastiikkakirurgian erikoislääkärin oikeuden saaneet lääkärit, sanoo Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys puheenjohtaja Tuija Ylä-Kotola.
Suomessa plastiikkakirurgian erikoislääkärin koulutus kestää noin 5–6 vuotta.
– On itsestään selvää, että jos joku käy kurssin tai käy seuraamassa vierestä toimenpiteiden tekemistä, se ei voi mitenkään vastata monen vuoden koulutuksesta saatua oppimäärää, Ylä-Kotola sanoo.
Ylä-Kotolan mukaan Suomi on lainsäädännön suhteen jälkijunassa.
Ruotsissa tuli vuonna 2021 voimaan laki, jonka mukaan ainoastaan laillistettu lääkäri, jolla on tarvittava erikoistumiskoulutus, saa tehdä esteettisiä leikkauksia. Esteettisiä pistoshoitoja saa antaa vain lääkäri, hammaslääkäri tai sairaanhoitaja.
– Esimerkiksi Tanskassa plastiikkakirurgit joutuvat uusimaan esteettisiä leikkauksia koskevat lisenssinsä vuoden–kahden välein.
Valvontaa pistoshoitoihin
Suomen plastiikkakirurgien yhdistys suitsisi esteettisen pistoshoitojen antajia.
– Hyvä lain suoma sääntö olisi, että esteettisiä pistoshoitoja saisi antaa vain terveydenhuollon ammattilaiset. Kaikkiin hoitoihin, jossa mennään ihon alle, liittyy riskejä. Riittävä koulutus takaa, että riskit minimoidaan ja mahdolliset komplikaatiot pystytään hoitamaan nopeasti ammattitaidolla, Suomen plastiikkakirurgien yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Ylä-Kotola sanoo.
Suomen kosmetologien yhdistyksen puheenjohtaja Ville Äikäs toteaa, että valvonta olisi paikallaan.
– Asiasta, kuka saa tehdä mitäkin, on keskusteltu niin pitkään kuin olen 20 vuotta ollut alalla. Kun puhutaan pistoksista, joissa mennään ihon alle, niin valvonta on paikallaan, koska sillä on terveysvaikutuksia.
Hän huomauttaa, että rajanvetoa varten lain säätäminen on tehtävä huolella.
– Esimerkiksi mikroneulauksissa, jossa ihoon tehdään pieniä reikiä ihon pintaan, ovat kosmetologit tehneet hyvällä menestyksellä jo kauan ja osaaminen niiden suhteen on erittäin hyvää. Toivon, että lakia ei siihen asti yletä.
Hän jättäisi kosmetologeille mahdollisuuden tehdä kaikkia muita paitsi täyteainehoitoja.
– Rajoitus poistaisi koko alan harteilta epämääräisyyden leimaa, Äikäs sanoo.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kuluttajapalveluiden ylitarkastaja Annina Nyholmin mukaan esteettisten hoitojen riskit kasvavat erityisesti silloin, kun ihon läpi mennään elimistöön.
– Esteettisissä hoidoissa korostuu se, että lopputulokselta halutaan selkeää muutosta. Tämä vaatii myös järeämpiä menetelmiä ja tuotteita. Monet todella tehokkaat tuotteet ja laitteet on varsin helposti miltei kenen tahansa saatavilla, Nyholm toteaa.
Hän muistuttaa, ettei terveydenhuollon ulkopuolisia esteettisiä hoitoja tai tuotteita tarkasteta ennakkoon, eikä toiminta vaadi viranomaiselta lupaa.
Valvontaa myös maahantuojille
Suomen kosmetologien yhdistyksen Äikäs toivoo, että myös täyteaineiden maahantuojien toimintaa valvottaisiin.
– Jos tekijöitä kontrolloidaan, niin myös maahantuojille pitäisi asettaa rajat. Tällöin saataisiin turvallisuutta ja varmuutta sekä hyvää valvontaa alalle. Se olisi turvallista sekä kuluttajan että tekijän kannalta.
Plastiikkakirurgi Tuija Ylä-Kotola työskentelee HUSin plastiikkakirurgian linjalla.
Työssään hän näkee esteettisten hoitojen nurjan puolen.
– Ikävä kyllä, kaikista ikävimmät komplikaatiotapaukset päätyvät meidän hoidettavaksemme. Jos niitä voisi estää, niin se olisi hyvä sekä potilaan itsensä kannalta että myös yhteiskunnan varojen kannalta: kaikki komplikaatiot maksavat, joko julkisen terveydenhuollon kautta tai sitten kun ihmiset jäävät sairauslomille.
