Venäjä järjestää sotilaallisia kursseja alaikäisille ja tutkijan mukaan toimintaan on vaikea puuttua.
Esimerkiksi Murmanskissa alkoi syyskuussa sotilaalliset aluemestaruuskisat otsikolla ”Pohjolan puolustaja”. Kisoihin osallistui 130 nuorta, joiden ikä vaihteli 14–17 vuoden välillä. Kilpailuun kuului mediatietojen mukaan kaupunkisodan tyyppinen laserasein käytävä kisa, jonka tavoitteena oli ”löytää ja neutralisoida vastustaja”.
Kisoja pidetään vuoden mittaan useita. Järjestäjänä on Murmanskin alueen lasten ja nuorten toimintakeskus, joka haluaa opettaa nuorille taktista ajattelua, ryhmässä toimimista ja eritoten isänmaanrakkautta. Kilpailusta uutisoi venäläinen valtiollinen media GTRK Murman maanantaina (siirryt toiseen palveluun).
Moskovan lähellä vuodesta 2014 toiminutta Park Patriot -keskusta ylläpitää Venäjän asevoimat. Erään keskuksen tarjoaman kokonaisuuden nimi on ”Nuoren taistelija kurssi”. Siihen kuuluu esimerkiksi ”Kaikki rynnäkkökivääri Kalashnikovista” -osio. Kurssilla muun muassa opetetaan lataamaan ase nopeasti.
YK ei kiellä, eikä voisi käytännössä puuttua
Mitä lasten ja nuorten saamasta sotilaallisesta koulutuksesta sanovat kansainväliset sopimukset ja YK:n lapsen oikeuksien julistus? Eivät juuri mitään, eikä niihin voi suoranaisesti puuttua, sanoo väitöskirjatutkija Tapio Koivula Lapin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Koivula on perehtynyt erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
– Se ei täytä kriteereitä, että kyse olisi lapsisotilaista. Toki ainakin 8-vuotiaiden osalta voi olla hyvin kyseenalaista, mihin tällä pyritään ja motiivi on olennainen, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan on hankala todistaa, valmistellaanko lapsia tuleviksi sotilaiksi.
– Kyse on kuitenkin peleistä, tai ainakin se on sellaiseksi luokiteltu ja verhottu. Ja ei se riko kansainvälistä lakia, Koivula pohtii.
Kursseille osallistuvat eivät ole lapsisotilaita, eikä Venäjän armeija värvää eikä pakota alaikäisiä sotimaan, vaikka järjestää sotilaallistaktisia kursseja ja pelejä. Kyse on enemmänkin pehmeästä vaikuttamisesta ja isänmaallisen mielialan muokkaamisesta.
– Onhan Suomessakin sotapelejä, eikä niitä ole kielletty (alaikäisiltä), Koivula muistuttaa.
Halutessaan 15-vuotias venäläinen voi lähteä sotimaan
YK:n ja kansainvälisen yhteisön on vaikea puuttua itsenäisen valtion sisäisiin asioihin, vaikka ne rikkoisivatkin sääntöjä tai sopimuksia. Keinot ovat niin sanottuja pehmeitä keinoja.
– YK:n Lapsen oikeuksien komitea voi puuttua siten, että se voi laatia raportin ja tuoda asian julkiseen tietoisuuteen, Koivula kertoo.
Koivulan mukaan valtion saama negatiivinen julkisuus ja siitä seuraava mainehaitta voivat joskus saada maan tekemään muutoksia toimintaansa.
– Muut sopimusvaltiot eivät varsinaisesti voi pakottaa sopimuksen noudattamiseen muuta kuin joidenkin kansainvälisten sopimusten kohdalla.
Halutessaan venäläinen 15 vuotta täyttänyt alaikäinen voi tietyin edellytyksin värväytyä maansa armeijaan ja lähteä sotimaan vapaaehtoisena. Sitä ei YK:n lapsen oikeuksien sopimus Koivulan mukaan kiellä, jos valtio itse sen sallii. Toki vanhemman lupa täytyy olla. Lisäksi valtion pitää tarkistaa, että 15 vuoden alaikäraja tosiaan täyttyy.
Venäjän oppisisällöt ovat sopimusten valossa kyseenalaisia
YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lapsisotilas on kuka tahansa alaikäinen, joka joko pakotetaan tai vapaaehtoisesti osallistuu taisteluihin sodassa. Lapsisotilaaksi pakottaminen ja värvääminen on YK:n sopimusten mukaan kielletty.
Lapsille annettava sotilaallinen kasvatus ei ole suotavaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan. Se ei noudata sopimuksen henkeä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pohtii.
Hän muistuttaa, että Venäjällä on otettu kansalliseen opetussuunnitelmaan hyvin isänmaallisia oppitunteja.
– Kun taas YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että koulujen opetus pitäisi sisällään humanismia, kansojen välistä ystävyyttä ja ymmärrystä toisia kulttuureja kohtaan. Nyt Venäjällä on ajettu sisään ulkoapäin tarkastellen kyseenalaisia oppisisältöjä.
Pekkarinen on tällä viikolla Brysselissä tapaamassa muita Euroopan lapsiasiavaltuutettuja. He pohtivat itsenäisten ja riippumattomien ihmisoikeustoimijoiden asemaa muuttuvassa maailmassa.
– Nämä kunnioitettavat, perinteikkäät organisaatiot ovat voimakkaassa muutoksessa aika hampaattomia.
Suomessa MPK ei ota ”sotakursseille” alaikäisiä
Suomessa asepalvelukseen ei oteta alle 18-vuotiaita edes vapaaehtoisina.
Myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävä Maanpuolustuskoulutus MPK on tarkka siitä, etteivät alaikäiset pääse kursseille, joissa on aseellista tai sotilaallista koulutusta. Asia selkiytyi entisestään vuoden 2019 jälkeen, kun puolustushallinto tarkasti MPK:n toimintaa.
Ennen nykyistä lakia joillakin paikkakunnilla on voitu MPK:n nuorten kursseilla on kokeilla ampumista pienoiskiväärillä samoin periaattein kuin metsästys- tai ampumahiihtoseurojen toiminnassa, mutta Suomessa MPK ei ole antanut aseellista koulutusta alaikäisille.
– MPK:n nuorten koulutuksessa ja tutustumistoiminnassa alaikäiset 16–18-vuotiaat nuoret ovat voineet kokeilla ampumista ecoaimsilla (eli laseraseilla), MPK:n viestintäpäällikkö Miia Iivari kertoo.
Puolustushallinnossa tehtiin Suomessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen laillisuusvalvontatarkastus vuonna 2020. Iivarin mukaan siinä tarkasteltiin nuorten koulutuksia myös YK:n lasten oikeuksien sopimuksen näkökulmasta.
Suomessa tiukempi tulkinta kuin pohjoismaissa
Tarkastus ei muuttanut MPK:n koulutusta, mutta se tiukensi ilmoittautumisjärjestelmää Iivarin mukaan niin, että alle 18-vuotias ei voi edes vahingossa ilmoittautua sellaiseen koulutukseen, jossa annetaan aseellista koulutusta.
– Suomessa tulkitaan tätä lapsisotilaiden käyttöä erittäin tiukasti jopa pohjoismaisella tasolla, Iivari sanoo.
MPK:n nuorten ja naisten koulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö Satu Virtanen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa sisarorganisaatio saa ottaa toiminnan piiriin jo 15-vuotiaita, kun Suomessa ikäraja on 16 vuotta.
Suomessakin MPK haluaisi alentaa ikärajaa 15 vuoteen.
– Siinä on taustalla se, että voisimme ottaa mukaan kaikki 9-luokkalaiset, joista osa on jo täyttänyt 16, mutta osa on vielä 15-vuotiaita, Virtanen kertoo.
Nuorille MPK järjestää tutustumistoimintaa, joka kehittää turvallisuus- ja varautumistaitoja ja tutustuttaa varusmiespalvelukseen. Se tarkoittaa lähinnä tiedon jakamista asepalveluksesta ja tutustumista kasarmiin ja maasto-oloihin, jotta henkilö olisi valmiimpi mahdollisesti tulevaan asepalvelukseen.
– Majoitutaan puolijoukkueteltassa ja tutustutaan turvalliseen tulenkäyttöön. Lisäksi voi kokeilla varusteita ja kypärää ja sitä, miten painava reppu on. Kunnossa inttiin -kurssilla on tarkoitus valmistaa asepalveluksen fyysiseen rasittavuuteen, ettei sen takia joutuisi keskeyttämään, Virtanen kertoo.
Venäjän alaikäisille järjestämään aseelliseen koulutukseen tai siihen, pitäisikö YK:n puuttua asiaan, MPK ei ota kantaa.
– Meillä MPK:ssa ei ole mitään tarvetta laajentaa nuorten koulutuksen sisältöjä yhtään sotilaallisempaan suuntaan, vaikka tosiasia onkin, että sopimusta lastenoikeuksista tulkitaan Suomessa melko tiukasti, Iivari toteaa.
