Huumeiden eettiset laskut

Viime viikolla uutisoitiin, että ruotsalainen katujengi on nyt ensimmäistä kertaa yrittänyt ottaa huumemarkkinoita haltuun Suomessa.

Huumekauppa on rajuun väkivaltaan turvautuvien ruotsalaisten jengien keskiössä. Ostamalla laittomia aineita voidaan järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi edesauttaa heikompiosaisten sortoa, ihmiskauppaa ja ympäristön saastumista.

Yle tavoitti kolme itseään huumeiden viihdekäyttäjäksi kutsuvaa helsinkiläistä. He kaikki sanovat pyrkivänsä tekemään elämässään vastuullisia päätöksiä.

Kysyimme heiltä, miltä tuntuu hauskanpidon varjolla edesauttaa riistoa ja muuta epäeettistä toimintaa. Aiheen arkaluonteisuuden takia haastateltavat esiintyvät jutussa ilman nimiä.

Jutun pääkuvassa on poliisin toukokuussa Kirkkonummella takavarikoima amfetamiinierä sekä sen jatkeaineita ja saostamiseen käytettäviä kemikaaleja.

40-vuotias nainen, tutkija

– Kaikkea on mahdotonta tehdä elämässä täysin eettisesti. En ole pitänyt amfetamiinin käyttöä kerran kuussa pahana, ehkä pitäisi.

Haastateltava sanoo, että viimeaikaiset tiedot jengien rikollisuudesta ovat saaneet hänet miettimään tauon pitämistä huumeiden käytöstä tai vaihtamaan vastuullisempina pitämiinsä aineisiin kuten aistiharhoja aiheuttaviin sieniin.

Nainen kokee huumausaineiden käytöstä ”moraalista morkkista”. Hän on kieltäytynyt täysin kokaiinista, koska pitää sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön sietämättöminä.

Haastateltava pyrkii omien sanojensa mukaan elämään kaikin puolin vastuullisesti. Se näkyy muun muassa siten, että hän kieltäytyy kokonaan lentomatkustamisesta. Lisäksi hän suosii arjessaan eettisesti tuotettua ruokavaliota.

– Olen kiinnostunut tuotantoketjuista. Olisin valmis maksamaan vaikka tuplasti enemmän reilun kaupan piristä.

Kokaiinin reitti Suomeen

42-vuotias mies, konsultti

Haastateltavan mielestä huumeiden epäeettisyys vaihtelee aineittain.

– Naapurin hipin kasvattama kukka on täysin eri asia kuin verivanoja pitkin tullut kokaiini.

Mies kertoo, että eettisyys voi vaikuttaa hänen ostopäätökseensä eri huumausaineiden välillä. Se ei silti estä häntä hankkimasta myös epäeettisinä pitämiään aineita.

– Koen asiasta huonoa omatuntoa samalla tavalla kuin esimerkiksi lentomatkustamisesta.

Mies ei ole yllättänyt huumekauppaan linkittyvästä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Hänen mielestään nykyinen lainsäädäntö ja politiikka ohjaavat markkinaa siihen.

– On hoopojen hommaa kieltää se, ettei ihmiskunnassa olisi aina sekoitettu päätä.

Haastateltava sanoo, että käyttäjien moralisoinnin sijaan tulisi hakea rakenteellisia ratkaisuja, joilla huumekauppaan liittyviä riskejä voisi hallita.

Hasiksen reitti Suomeen

38-vuotias nainen, sisällöntuottaja

Haastateltava kertoo, ettei mieti huumeiden eettisyyttä niitä hankkiessaan.

– Viikonloppuna haluaa vain viihteelle, mutta arkena asiaa on helppo jeesustella – etenkin nyt, kun katsoo Ruotsin tilannetta.

Uutiset jengiväkivallasta ovat saaneet naisen havahtumaan.

– Monilta tuhoutuu koko tulevaisuus, kun he radikalisoituvat. Tilanne tuottaa paljon surua myös jengiläisten perheille.

Nainen tunnistaa oman vastuunsa, mutta syyttää myös yhteiskunnan rakenteita. Huumeiden käyttöön liittyvästä moraalisesta krapulasta hän kertoo pääsevänsä eroon itseään huijaamalla.

– Perustelen käyttöä sillä, että muutkin tekevät niin, vaikka tiedän, että se on tosi väärä tapa ajatella.

Epäeettisimpinä huumeina nainen pitää kokaiinia, amfetamiinia ja MDMA:ta sisältäviä ekstaasitabletteja. Vähiten yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haittoja hänen mielestään koituu LSD:stä ja ketamiinista.

Amfetamiinin reitti Suomeen

Asiantuntijat eivät arvota eri huumeiden eettisyyttä

Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo, että on väärin arvottaa huumeita niiden eettisten vaikutusten mukaan.

– Huumausaineiden tuotannossa ei ole mitään eettistä. Myös kaikki laiton huumekauppa on pahasta ja epäeettistä, Sinkkonen toteaa.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka puolestaan pitää eri huumausaineiden eettisten haittojen arviointia lähes mahdottoman niiden laajan skaalan vuoksi.

Huumekasvien, kuten Etelä-Amerikan kokaiinin tai Pohjois-Afrikan kannabiksen, ammattimaisessa kasvatuksessa pyritään voittojen maksimointiin luonnon kustannuksella.

Euroopassa tuotettujen synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja MDMA:n, kemiallisia jätteitä taas dumpataan surutta maastoon ja viemäreihin.

Sinkkosen mukaan huumeiden koko tuotanto- ja jakeluketjussa korostuu heikompiosaisten sortaminen. Hän sanoo, että Suomeen salakuljetettuihin isompiin huumelasteihin liittyy aina väkivalta tai sen uhka.

Kansainvälinen huumetalous on poikkeuksetta nivoutunut järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siksi se on samalla lähellä rahanpesua, ihmiskauppaa, seksuaalista hyväksikäyttöä sekä laitonta asekauppaa.

Vainikka ei myöskään puhuisi huumeiden viihdekäytöstä. Hänestä parempi ilmaisu on huumeiden satunnainen käyttö.

– Huumeisiin voi liittyä riski esimerkiksi sydämen pysähtymisestä. Käyttäminen voi luisua lapasesta. Siksi viihteestä puhuminen ei kannata, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta 10.10. klo 23 asti.