Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 5. lokakuuta, että se ei hyväksy talven 2021/2022 porolaitumien olosuhteita tuhokorvauksien perusteeksi. Päätöstä toissa talven korvauksista on odotettu porotaloudessa jo pitkään. Muun muassa saamelaiskäräjät ja saamelaispaliskunnat-yhdistys ovat vaatineet katokorvausten maksamista.
Talven vaikeat olosuhteet johtuivat kovasta jäästä ja lumenmuodostuksesta.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan sääolosuhteiden muutokset eivät kuitenkaan johtaneet porovahinkolain ja -asetuksen mukaisiin laajoihin ja ennalta arvaamattomiin tuhoihin, jotka uhkaisivat elinkeinon jatkuvuutta.
– Porojen teurasmäärien, tuhoutuneiden porojen määrän ja vasahävikin perusteella ei voida katsoa, että olosuhteiden muuttumisessa olisi kyse korvaukseen oikeuttavasta tuhosta, perustellaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.
Tuhon selvittämisen ja vaikutusten arvioinnin tekivät Luonnonvarakeskus ja Lapin ely-keskus.
Vaikeat olosuhteet vaikuttivat pääasiassa saamelaisalueella, joten talven olosuhteita koskevia neuvotteluja käytiin saamelaiskäräjien kanssa.
Eloporotukea on korotettu kahdella miljoonalla
Valtio on kahden viime vuoden aikana lisännyt poronhoidon rahoitusta parantaakseen sen kannattavuutta. Eloporotukea korotettiin yli 20 prosentilla viime vuonna, ja tänä vuonna korvaustaso on pidetty samalla tasolla.
Ministeriön mukaan näiden korotusten yhteisarvo on noin kaksi miljoonaa euroa.
Lisäksi valtioneuvosto korostaa tiedotteessa, että maa- ja metsätalousministeriön porotalouden tulevaisuustyöryhmä on tehnyt yksimielisen aloitteen saamelaisten perinteisen tuotantomuodon vahvistamiseksi.
– Tätä aloitetta tullaan viemään eteenpäin työryhmässä sovitulla tavalla, tiedotteessa luvataan.
