60 on uusi 40! Tutkijan mukaan tarvitaan uusi määritelmä ikävaiheelle, jota on aiemmin pidetty vanhuusiän alkamisena

Tutkijan mukaan tarvitaan uusi määritelmä ikävaiheelle, jonka aiemmin on kuvattu aloittavan monia menetyksiä sisältävän elämänvaiheen.

Jussi Raittinen (Jussi & The Boys) (etualalla selin) esiintymässä päivällä pidettävässä"Mummodiskossa" Vuosaaren Vuotalolla, Helsinki, 17.11.2023.
Jussi Raittinen bändeineen viihdytti väkeä Helsingissä järjestetyssä mummodiskossa marraskuussa. Tapahtuma oli niin suosittu, että osa tulijoista jouduttiin jättämän tanssisalin ulkopuolelle. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
  • Pauliina Happo

Klassisten kehityspsykologian elämänvaiheteorioiden mukaan kuusissakymmenissä alkava ikävaihe sisältää kasvavassa määrin menetyksiä ja toimintakyvyn heikkenemistä eri osa alueilla.

Tämä määritelmä ei kuitenkaan enää kuvaa tämän päivän 60-vuotiaiden elämää – ainakaan samassa mitassa, kuin aiempien sukupolvien kohdalla, arvioi gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Arkihavainnot antavat viitteitä siitä, että elämänvaihe ei enää olisi niin yhtenäinen kuin ehkä aiempina vuosikymmeninä.

60 on uusi 40, tai uusi keski-ikä

Tämän päivän 60-vuotiaat voivat paremmin kuin mitä kehityspsykologian teoriat ovat perinteisesti olettaneet. Tutkimusten mukaan erityisesti mielen hyvinvointi voi olla yli 60-vuotiailla yleisesti korkealla tasolla.

– Keskimäärin tunne-elämän tasapainoisuus lisääntyy iän myötä, samoin ystävällisyys ja vastuuntuntoisuus. Esimerkiksi itsetunnon osalta on osoitettu, että itsetunto on huipussaan 60 vuoden iässä, huomauttaa Kokko.

Kehityspsykologian ikävaihemääritelmät tulisi Kokon mukaan päivittää. Tutkijan mukaan tarvitaan uusi nimitys ikävaiheelle, joka aiemmin on pidetty vaiheena, jolloin menetykset lisääntyvät ja toimintakyky heikkenee.

Nykyään 50-vuotiaalla ihmisellä voi olla edessään 30–40 vuotta tervettä elämää. Tällä ikävaiheella ei ole vielä nimeä.

Kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan jonkin verran myöhäisaikuisuudesta, late adulthood.

– Voi olla, että myöhäisaikuisuus ja myöhäiskeski-ikä ovat hyviä termejä, Kokko pohtii.

Mielikuva siitä, kuka on vanha, vaikuttaa asenteisiin

Tutkija muistuttaa, että varsinkin ikävuosina 60–80 kronologinen ikä ei ole kovin tarkka ihmisen toimintakyvyn kuvaaja.

60-vuotiaana alkavan ikävaiheen määritteleminen menetysten kautta kuvaa huonosti esimerkiksi aktiivisia, terveitä ja vielä työelämässä olevia ihmisiä.

– Tällaiset käsitykset pitävät yllä yleistä mielikuvaa. Yleisiin mielikuviin voi sisältyä käsitys siitä, millainen 60-vuotias ihminen on työntekijänä. Jos häntä pidetään vanhana tai ihmisenä, joka ei enää opi uusia asioita, ovat ne haitallisia mielikuvia. Se kuva on harhainen eikä vastaa nykyistä tilannetta, Katja Kokko sanoo.