Tutkijoilla on ikäviä uutisia oluen ystäville: juoman hinta nousee ja laatu laskee, he ennustavat. Itse asiassa erään tärkeän raaka-aineen laatu on jo heikentynyt.
Syy on ilmastonmuutos.
Oluelle ominaisen katkeran maun antaa humala, joka on juoman kallein ainesosa. Maku tulee muun muassa humalan sisältämistä alfahapoista. Mitä enemmän alfahappoja, sitä katkerampaa juoma on.
Erityisesti viime vuosina suosioon nousseet IPA-tyypiset oluet ovat voimakkaasti humaloituja eli sisältävät paljon alfahappoja.
Alfahappojen määrä on laskenut selvästi Keski-Euroopassa tuotetuissa humalissa, kertoo tuore tutkimus. Se julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Alfahappojen määrä väheni samaa tahtia lämpötilojen nousun kanssa.
Myös humalan sadot pienenivät. Etenkin ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät äärisäät, kuten rankkasateet ja kuivuus, rokottivat satoja.
Tutkimuksissa vertailtiin tietoja vuodesta 1971 vuoteen 2018 viidellä alueella Saksassa, Tsekeissä ja Sloveniassa.
Tutkijat ennustivat myös tulevaa vuoteen 2050 saakka. Mallinnusten perusteella alfahappojen määrä jatkaa laskuaan ja sadot pienenemistään.
– Oluen juojat näkevät varmasti ilmastonmuutoksen vaikutukset joko oluen hinnassa tai laadussa, sanoo Tsekin tiedeakatemian tutkija Miroslav Trinka The Guardianille.
Saksasta eniten humalaa Suomeen
Humalan laadun heikkeneminen Keski-Euroopassa tuntuu myös Suomessa, arvioi tutkija Saara Tuohimetsä Luonnonvarakeskuksesta.
– Veikkaan, että oluen hinnat nousevat, kun humalasadot pienenevät. Hintojen nousuun vaikuttavat myös muiden raaka-aineiden, kuten mallasohran, hinnannousut, hän sanoo.
Tutkitut alueet kattavat lähes 90 prosenttia Euroopan humalankasvatusalueista. Yli puolet suomalaistenkin olueiden humalasta tulee Saksasta.
Kotimaassa viljely on todella vähäistä. Viime vuonna humalaa kasvoi viiden hehtaarin alalla koko maassa.
Sen sijaan humalasadon heikompi laatu ei Tuohimetsän mukaan suoraan tarkoita heikompilaatuista olutta.
– Alfahappojen pienempi määrä tarkoittaa miedompaa makua. Miedot lagerit ovat se isoin juttu sekä meillä että maailmalla.
Tutkija huomauttaa myös, että alfahappojen laskevia määriä voi kompensoida käyttämällä entistä enemmän humalaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23:een asti.
