Millaisia hitaita vaikutuksia ilmastonmuutoksella on suomalaisten mielenterveyteen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyökumppaneineen tutkii tätä laajassa Champs-hankkeessa.
– Todennäköisesti unihäiriöt yleistyvät. Kaamosoireet saattavat yleistyä tai ainakin vakavoitua. Ja myös masennusoireilua ja masennussairauksia saattaa ilmaantua etenkin talvikuukausina enemmän, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen summaa tähänastista tietoa.
Aiemmin mielenkiinto on kohdistunut lähinnä siihen, kuinka ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit vaikuttavat ihmisten mielenterveyteen. Myös ilmastoahdistus on monille tuttu termi.
Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutuksista mielenterveyteen ei sen sijaan ole ollut juurikaan tietoa.
Talvista tulee pilvisempiä, sateisempia ja vähälumisempia
Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötila kohoaa.
– Vuosilämpötila nousee noin 0,3–0,4 astetta vuosikymmenessä. Se ei kuulosta paljolta, mutta vuoden keskilämpötilana se on todella paljon, sanoo tutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.
Talvet lämpenevät Suomessa kesiä enemmän ja Pohjois-Suomi enemmän kuin Etelä-Suomi.
Valoisuuden ero talven ja kesän välillä kasvaa Suomessa jonkin verran. Talvisin valoisuus vähenee nykyiseen verrattuna entisestään, kun auringonpaistetta tulee lisääntyvän pilvisyyden vuoksi maanpinnalle vähemmän ja samalla lumipeitteinen aika lyhenee.
Lapissa lumiset talvet jatkuvat, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa talvikaudesta tulee kuin pitkä marraskuu, Reija Ruuhela kärjistää.
– Talvista tulee synkeämpiä siten, että talvet ovat pilvisempiä, sateisempia ja entistä suurempi osa sateista tulee talvellakin vetenä, Reija Ruuhela sanoo.
Masennusoireet ovat sitä tavallisempia, mitä hämärämpää talvikuukausina on
Champs-tutkimushankkeessa on tähän mennessä saatu uutta tietoa esimerkiksi masennusoireiden ja lääkeostojen yhteydestä siihen, kuinka valoisia kuukaudet ovat kunakin vuonna olleet. Masennusoireiden kokemista on tutkittu laajalla ruotsalaisaineistolla ja masennuslääkkeiden apteekeista ostamista Suomessa.
– Masennusoireet ovat sitä tavallisempia, mitä hämärämpää talvikuukausina ulkona on. Lisäksi alustavasti me tiedämme, että myös masennuslääkkeiden käyttö runsastuu sitä enemmän talvikuukausina, mitä hämärämpää ulkona on, Timo Partonen sanoo.
Tutkijat selvittävät parhaillaan myös sitä, alkavatko mielenterveyteen liittyvät sairauslomat ja sairaalahoidot sitä useammin, mitä hämärämpää ulkona loppusyksystä tai talven aikana on. Jo tällä hetkellä on saatu tietoa siitä, että sairauslomissa ja sairaalahoidon alkamisessa on selkeää vuodenaikaisvaihtelua.
– Esimerkiksi masennussairauksien osalta sairauslomille jäädään tai sairaalahoito alkaa odotettua useammin loppuvuodesta. Marraskuun aikana esimerkiksi nähdään selkeä muutos verrattuna siihen, mitä odotetaan sairaalahoitopaikkojen lukumäärän ja tavanomaisen vuoden kuluessa tapahtuvan vaihtelun huomioivan jakauman perusteella, Timo Partonen sanoo.
Kaamosoireet todennäköisesti lisääntyvät
Tutkijat ennakoivat, että kaamosoireetkin todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, erityisesti siksi, että syksyjen ja talvien aamut hämärtyvät Suomessa ilmastonmuutoksen edetessä.
THL:n tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan naisista joka neljäs ja miehistä joka viides kokee kaamosoireensa ongelmaksi. 20–39-vuotiaat kokevat ne ongelmana muita ikäryhmiä useammin.
Kaamosoireiden lisääntymistä ei toistaiseksi ole seurantatutkimuksessa havaittu.
– Hieman viitettä on siihen suuntaan, että niillä, joilla on kaamosoireita, oireet voivat olla vakavampia, Timo Partonen sanoo.
Terveelliset elintavat voivat auttaa sopeutumisessa
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mielenterveyteen myös sitä kautta, miten jatkossa harrastamme liikuntaa, syömme ja nukumme.
Talviliikuntaa saattaa vähentää esimerkiksi se, että lumi tulee jatkossa entistä myöhemmin ja lähtee entistä aikaisemmin.
– Etelässä pysyvä lumipeite tulee muutenkin vasta lähempänä vuodenvaihdetta ja odotetaan, että pysyvän lumipeitteen tulo siirtyy entistä useammin aiempaa myöhemmäksi, Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Lämpimämpi sää voi toisaalta Timo Partosen mukaan kannustaa liikkumaan varsinkin kesäkaudella, ellei lämpötila nouse hellelukemiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten elintapoihin ei vielä ole paljonkaan tutkimustietoa.
Juuri elintavat ovat kuitenkin avainasemassa myös keinona, joilla kukin itse voi laimentaa ilmastonmuutoksen kielteisiä mielenterveysvaikutuksia ja joita jatkossa on syytä edistää yhteiskunnallisinkin keinoin.
– Kyllä varmasti ihminen sopeutuu. Jokainen voi tietenkin ylläpitää terveellisiä elintapoja riippumatta siitä, minkälainen säätila ulkona on, Timo Partonen toteaa.
