Ammattikalastajien viime päivät ovat olleet hyvin pitkiä ja joillakin yöt ovat jääneet unettomiksi, kun EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston päätös silakan kalastuksen jatkumisesta antoi odottaa itseään.
Tiistaina viimein tullut päätös silakanpyynnin jatkumisesta otettiin uusikaupunkilaisessa Selkämeren jää -yrityksessä huojentuneena vastaan. Kalastuskiintiöitä tosin pienennetään ensi vuoden ajaksi.
– On tämä ehdottomasti parempi päätös kuin nollakiintiö. Tällä pystytään elämään seuraava kausi, toteaa toimitusjohtaja Henri Lomppi.
Selkämeren jään alukset kalastavat pääasiassa Selkämerellä ja Pohjanlahden alueella.
EU:n päätös tehtiin tieteellisen neuvonannon mukaan. Luonnonvarakeskus on antanut syksyn aikana rohkaisevia tietoja silakkakannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kunnosta. Tässä tilanteessa neuvosto päätti pienentää Pohjanlahden silakkakiintiötä 31 prosentilla.
Normaalisti Selkämeren jää lähettäisi matkaan kaksi alusta, mutta ensi kaudella kalastus hoidetaan vain yhden aluksen voimin. Sillä saadaan katettua yrityksen koko pienennetty kiintiö.
– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, kun kiintiöpäätökset voivat olla mitä vaan. Suunnittelu ja investointien tekeminen on tosi haastavaa, kun muutokset ovat niin rajuja vuosittain, Henri Lomppi sanoo.
Suomenlahden pyyntirajoitus verottaa rankasti kalastajan elantoa
Kotkalainen kalastaja Holger Sjögren puolestaan pitää EU:n tuoretta päätöstä huonona ammattikalastajien kannalta.
– On tämä parempi kuin se, että silakan kalastus pitäisi lopettaa kokonaan, mutta ei tällaisilla kiintiöillä aktiivikalastaja elä.
Kotkassa on Sjögrenin mukaan vain vähän silakan kalastajia, joten vaikutukset eivät ole alueella kovin suuret. Koko Itämeren mittakaavassa vaikutukset ovat laajemmat.
Sjögrenin mukaan EU:n tekemä 43 prosentin rajoitus Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakalastukseen on huomattava pudotus. Hän pitää epätodennäköisenä, että kaikki kalastajat voisivat tulla toimeen rajoitusten astuttua voimaan.
– Saaliit ovat nyt jo pienet, eikä niitä oikein voisi enää rajoittaa. Jatkossa täytyy yrittää ostaa tai vuokrata kiintiötä joltain toiselta kalastajalta, Sjögren kuvailee.
Tasapainoilua luonnon kestävyyden kanssa
Holger Sjögren kuitenkin myöntää, että EU:n päätös on vastuullinen Itämeren luonnon kannalta. Nyt merellä on niin paljon aluksia, että se on Iuonnonvarojen kannalta kestämätöntä.
Ratkaisu ei ole Sjögrenin mukaan kuitenkaan reilu kalastajien kannalta, mutta päätös oli tässä tilanteessa sopivin mahdollinen.
– EU:n kalastuspolitiikka tulisi laittaa remonttiin. Kalastuskalustoa tulisi rajata sellaiseksi, että luonnonvarat kestävät sen.
Sjögrenin mukaan silakka voi tällä hetkellä varsin hyvin Itämerellä. Laji on lihavoitunut ja sitä riittää runsaasti.
Tarvittava herätys EU:n toimista
Raumalla kalastavan ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Jarno Aaltosen mukaan asian käsittely on tuonut kipeästi kaivattua huomiota silakanpyynnin tilanteeseen.
– Uskon, että saimme heräteltyä kansaa, mediaa, päättäjiä ja tutkijoita siitä, mitä tällä hetkellä EU:ssa ollaan oikeasti tekemässä Suomen silakankalastuksen kannalta. Tämä oli oikeastaan voitto koko maalle, Aaltonen sanoo.
Kiintiöiden pienennyttyä Aaltonen uskoo markkinoilla olevan luvassa niukkuutta. Vaikka silakanpyynti saakin jatkua, ei sen odoteta pelastavan ensi vuoden silakkamarkkinoita.
– Suomessa teollisuus tarvitsee tietyn määrän silakkaa ja se täytetään. Kaiken, mitä sen jälkeen pyydystetään, kuluttajat ostavat. Alku- ja loppuvuodesta voi tehdä saatavuuden kanssa tiukkaa.
Jarno Aaltonen toivoo, ettei silakan hinta pomppaisi korkeaksi. Puutteet saatavuudessa olisi hänestä pienempi paha.
