Eduskunnan sivistysvaliokunnassa käsitellään parhaillaan lakimuutosta, joka on saanut kirjailija- ja näyttelijäliitot riitaantumaan keskenään. Kyse on e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä.
Kirjailijat ovat saaneet lainauskorvaus-nimistä tekijänoikeuskorvausta siitä, että heidän painettuja kirjojaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaus ei kuitenkaan ole tähän mennessä koskenut e-kirjoja, eikä e-äänikirjoja.
Nyt hallitus esittää, että tekijänoikeuslakia muutettaisiin ja lainauskorvauksen rinnalle otettaisiin käyttöön uusi e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaus.
Uutta – ja kiistanalaista – asiassa on se, että samalla kirjailijoiden tekijänoikeuskorvauspottia tulisivat jakamaan myös kirjoja lukevat näyttelijät. Se pienentäisi kirjailijoiden osuutta.
Keskustelu on lainehtinut kiivaana. On kiistelty siitä, kuka on teoksen eli äänikirjan tekijä ja kenelle tekijänoikeuskorvaus kuuluu.
Tässä jutussa esitämme aiheesta viisi kysymystä ja vastausta.
1. Mikä on lähtötilanne?
Kirjailijoiden tulot ovat olleet e-kirjojen ja äänikirjojen myötä jyrkässä laskussa.
Kirjailijaliiton tuoreen tutkimuksen mukaan kaunokirjailijan mediaanitulo teosten myynnistä ja lainaamisesta on 1 713 euroa vuodessa.
Noin 14 prosenttia tuloista tulee lainauskorvauksista, joiden suuruus vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna se on 0,31 euroa per lainauskerta.
Kirjailijaliitossa ajatellaan, että myös äänikirjan lukijalle kuulu palkkio työstä, mutta se ei saa olla pois kirjailijan tuloista.
– Se olisi epäreilua, koska kirjailija ei saa työstään mitään muuta korvausta kuin tekijänoikeuskorvauksen, sanoo Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.
Näyttelijä sen sijaan saa äänikirjan lukemisesta palkkiona noin 90 euroa per valmis tunti. Jos valmis äänikirja on 10 tunnin mittainen, palkkio on noin 900 euroa.
Rahaa tulee kuitenkin vain valmiista materiaalista.
– Se vaihtelee, kuinka paljon työtä valmis tunti vaatii, koska lukija huolehtii myös muun muassa lukuohjeiden selvittelystä, äänitystekniikasta ja korjauksista, sanoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
Töitä voi Kuusikon mukaan tehdä vain noin kolme tuntia päivässä, sillä ääni ei kestä enempää.
Näyttelijäliitolla ei ole käsitystä sen jäsenten mediaanituloista. Se tiedetään, että alle neljäsosa jäsenistä on vakikiinnityksellä ja saa kuukausipalkkaa teattereista. Valtaosa tekee töitä freelancereina.
Liiton tuoreen kyselyn perusteella äänikirjat muodostivat noin 30 prosenttia vastaajien tuloista.
2. Millaisista summista puhutaan?
Jos lakimuutos menee läpi, näyttelijä saisi lukemispalkkion päälle tekijänoikeuskorvauksen e-äänikirjan käytöstä kirjastossa.
Summa on tänä vuonna samansuuruinen kuin painetusta kirjasta maksettava lainauskorvaus, eli noin 0,31 euroa per lainaus.
Tätä summaa jakaisivat kirjailijat ja äänikirjojen lukijat. Missä suhteessa? Se pitäisi neuvotella erikseen.
– Lukijoiden osuus ei varmasti olisi lähellekään kirjailijoiden osuutta. En usko, että kyseessä olisi merkittävä siivu euromääräisesti, mutta yksittäiselle lukijalle, jonka lukemia kirjoja kulutetaan paljon, se saattaisi olla iso asia, Näyttelijäliiton Kuusikko sanoo.
3. Miksi lukijalle kuuluisi tekijänoikeuskorvaus?
Kirjailija on yksiselitteisesti painetun kirjan tekijä. Asia muuttuu monimutkaisemmaksi, kun kirjasta tehdään äänikirja. Tuleeko sen lukijasta silloin myös tekijä?
Näyttelijäliiton Kuusikko viittaa tekijänoikeuslakiin ja sanoo, että esittäjälle muodostuu oikeus tallennettuun esitykseen. Tätä kutsutaan lähioikeudeksi.
– Kirjailija on luonut teoksen, mutta kun lukija esittää sen, siitä tulee yhteisteos. Lukijan tekijänoikeus liittyy siihen teokseen, joka syntyy lukiessa ja tallentaessa.
Tekijänoikeuslaki sanoo kuitenkin toisin. Kirjailijalla on toisin sanoen tekijänoikeus ja lukijalla lähioikeus.
Kirjailijaliitossa ajatellaan, että lukijan korvausta ei pitäisi maksaa tekijänoikeuden perusteella. Liitossa pelätään, että kirjailijan ja äänikirjan lukijan eli tekijänoikeuden ja lähioikeuden rinnastaminen hämärtää tekijänoikeutta.
4. Mikä pohjimmiltaan hiertää?
Tällä hetkellä valtion talousarviossa on varattu uudelle e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytölle noin miljoona euroa.
Se, mikä liittojen välille on aiheuttanut erityisesti skismaa, on tapa, jolla prosessi on mennyt.
– Kirjailijaliitto ja Sanasto ovat yli kaksi vuotta ajaneet korvausta ja päätyneet summaan, joka riittäisi kirjailijoille. Nyt viime metreillä, kun lakia aletaan hyväksyä, mukaan tulee uusia edunsaajia. Tämä oli yllätys ja tuntuu epäreilulta, Kirjailijaliiton Villacís sanoo.
Asiaa on valmisteltu pitkään. Opetus ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö, hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko, lausui vuosi sitten, ettei pidä tarpeellisena lainauskorvauksen laajentamista esittäviin taiteilijoihin eli lukijoihin.
Nyt sivistysvaliokunnassa on kuitenkin käsiteltävänä lakimuutosehdotus, jossa esitellään uusi korvaus, josta myös lukijat saisivat osansa.
Jaettava rahasumma ei kuitenkaan ole kasvanut.
– Pidän todella valitettavana, että tämä on mennyt näin. Olisimme mielellämme olleet alusta asti mukana lobbaamassa summaa. Sen pitäisi kasvaa, koska mukaan tulee uusia korvauksen saajia, sanoo Näyttelijäliiton Kuusikko.
5. Miten tästä eteenpäin?
Kaikilla kulttuurialoilla pelätään leikkauksia, ja Kirjailijaliiton Villacís pitää erittäin epätodennäköisenä, että lisärahaa heltiäisi.
– Meidän pitäisi Näyttelijäliiton kanssa yhdessä miettiä tekoälyn vaikutuksia ja kulttuurin leikkauksia. On sydäntäsärkevää, että tämä on kärjistynyt näin, Villacís sanoo.
Hän korostaa, ettei heillä olisi mitään sitä vastaan, jos lukijoille luotaisiin oma korvausjärjestelmä, vaikka samanlainen kuin äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö Gramexilla. Gramex jakaa lähioikeuksien perusteella korvaukset äänitteille tallennetun musiikin esittäjille.
Näyttelijäliitto pitää nykyistä hallituksen esitystä kannatettavana. Sen mielestä ainoa korjattava asia on jaettavan rahamäärän pienuus.
– Vaikka tämä on mennyt henkilökohtaisuuksiin, asiat tässä kuitenkin vain riitelevät. Monet lukijat ovat olleet surullisia siitä, että heidän tekemistään ei arvosteta, Näyttelijäliiton Kuusikko sanoo.
Kirjailijaliiton Villacís sanoo, että kirjailijat kokevat olevansa kaikessa altavastaajina.
– Tulot ovat romahtaneet ja lannistavia uutisia tulee koko ajan lisää. Kirjallisuutta arvostetaan juhlapuheissa, mutta se ei näy konkretiassa.
Sivistysvaliokunnan tavoitteena on saada asiasta mietintö valmiiksi marraskuun loppuun mennessä.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta 1.11. klo 23:een saakka.
Juttua on korjattu 6.11.2023 klo 17.47 lisäämällä Näyttelijäliiton toiminnanjohtajan Elina Kuusikon sitaatin: ”Kirjailija on luonut teoksen, mutta kun lukija esittää sen, siitä tulee yhteisteos. Lukijan tekijänoikeus liittyy siihen teokseen, joka syntyy lukiessa ja tallentaessa” perään lause: ”Tekijänoikeuslaki sanoo kuitenkin toisin.”
