Palkkatuki auttaa yhä useampia eteläpohjalaisnuoria pääsemään kiinni työelämään.
Palkkatukea saa Etelä-Pohjanmaalla kuukausittain noin 250 alle 29-vuotiasta. Palkkatuettujen määrä on kasvanut tasaisesti: parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllistyneitä on nyt yli 20 prosenttia enemmän.
– Käyttö on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, vahvistaa Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Jarmo Nurmela.
Hänen mielestään palkkatuki on hyvä väline, sillä nuori pääsee siinä konkreettisesti kiinni työhön.
Sekä työnantaja että työntekijä voittavat. Palkkatuki kattaa puolet nuorelle maksettavasta palkasta. Samalle työnantajalle tukea voidaan maksaa yhtäjaksoisesti 5–10 kuukautta.
– Haaste on se, että pienenevät ikäluokat yrittävät täyttää eläkkeelle poistuvien vajetta. Se on Etelä-Pohjanmaalla tosi iso haaste koko ajan.
Palkkatuen hakemista helpotettiin heinäkuun alussa, kun työnantajalta poistettiin hakuvaiheen byrokratiaa. Tulorekisterin käyttö on vähentänyt useiden papereiden tarvetta, sillä tiedot saadaan järjestelmästä.
Nurmelan mukaan muutoksen vaikutuksia ei pysty kuitenkaan toistaiseksi arvoimaan.
Kirpparilta rohkeutta työelämässä eteenpäin
Monelle nuorelle tuttu kirpputoriympäristö voi olla ratkaiseva avain työelämään.
Esimerkiksi Suomen Punainen Risti SPR käyttää vuosittain satoja nuoria erilaisissa palkkatuetuissa töissä.
Pelkästään Seinäjoen Hyllykalliolla sijaitsevalla kirpputorilla työskentelee vuosittain runsaat sata tukityöllistettyä, joista iso osa on nuoria.
Kirppisten toimialapäällikkö Mari Rajamäki sanoo, että Seinäoella mukana on niin palkkatuettuja kuin kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun osallistuvia. Lisäksi kirppari tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Iältään tukityöllistetyt ovat 18–62-vuotiaita.
– Yleistä on, että henkilö tarvitsee erityistä tukea työllistymiseen.
Rajamäen mukaan työssä opitaan työelämän sääntöjä ja rutiineja sekä harjoitellaan rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat konkarit neuvovat nuorempiaan elämänkokemuksellaan.
Tarvitaan joustavia työaikamalleja ja tuuppausta
Työpaikka järjestyy usein joko itse kysymällä tai TE-toimiston ja TYP:in kautta. TYP tarjoaa monialaisen yhteistyöpalvelun, jossa työllistettävän tarpeita miettivät työvoimatoimisto, Kela ja hyvinvointialue yhdessä.
Kun nuorten syrjäytyminen voidaan estää, yhteiskunta säästää lopulta pitkän pennin, sanoo SPR:n pääsihteeri Eero Rämö.
– Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa koko elinaikanaan 1,2 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä meillä on 40 000–50 000 nuorta, jotka ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella ja syvimmässä syrjäytymisessä, Rämö sanoo.
Hänen mukaansa puhutaan siis kokonaisuudessaan pienistä tuista, jos syrjäytyneistä nuorista edes muutama saadaan vuosittain kuntouttavan työtoiminnan kautta takaisin työelämään.
Rämön mielestä tarvitaan edelleen työllistämismalleja, jotka sopeutuvat työntekijän tarpeisiin. Joku tarvitsee viikoittain neljä tuntia kuntouttavaa toimintaa, toinen taas pystyy tekemään normaalin 37,5 tuntia työtä viikossa.
– Tärkeintä on se, että meillä on joustavia malleja, jotta ihmiset pääsevät kiinni usein juuri siihen ensimmäiseen työpaikkaan.
