Ukrainan sota romahdutti kansalaisopistojen venäjän kielen opiskelijamäärät

Salon ja Rauman kansalaisopistossa ei käynnistynyt tänä syksynä ainuttakaan venäjän kielikurssia. Porissa opiskelijoita riittää vielä jatkokursseille, mutta alkeiskurssi jäi toteutumatta.

Opetustaulu, jossa piirros kalasta. Tekstissä lukee venäjäksi: mykkä kuin kala.
Kansalaisopistot ovat joutuneet perumaan venäjän alkeiskursseja, koska opiskelijoita ei ole ollut riittävästi. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle
  • Heinimaija Hirvonen

Into venäjän kielen opiskeluun on vähentynyt selvästi kansalaisopistossa Ukrainan sodan alettua. Venäjän kielen opiskelijoiden määrä on laskenut sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa.

Esimerkiksi Salon ja Rauman kansalaisopistoissa venäjän kurssit jouduttiin perumaan, koska opiskelijoita ei tullut riittävästi.

Muutos on merkittävä etenkin Salon kansalaisopistossa, jossa pyöri kolme venäjän kurssia ennen sodan alkamista, syksyllä 2021. Tänä lukuvuonna opiskelijoita on rehtori Päivi Pölösen mukaan riittänyt esimerkiksi islannin, norjan ja korean kursseille, muttei venäjän.

Myös Rauman kansalaisopistossa opiskeltiin venäjän alkeita vielä kaksi vuotta sitten.

– Kiinnostus venäjän kielen opiskelua kohtaan on ainakin meidän asiakaskunnassamme selkeästi laskenut, vahvistaa rehtori Mira Ellmén.

Muutos näkyi jo ennen sotaa

Turussa ja Kaarinassa venäjän opiskelijoiden määrä laski jo ennen sodan alkamista.

Tiimivastaava Susanna Törnström Turun suomenkielisestä työväenopistosta huomauttaa, että koronapandemia laski kaikkien kielten kurssien osallistujamääriä.

– Valtaosa kielten kursseista on päässyt osallistujamäärissä jo koronaa edeltävälle tasolle, mutta venäjän kurssien kohdalla näin ei ole käynyt. Tällä hetkellä venäjän kursseilla oppilaita on alle sata, hän ynnää.

Turussa keskustelua on herättänyt tänä syksynä myös kaupungin aikeet lakkauttaa suomalais-venäläinen kieliluokkatoiminta. Oppilasmäärä on Turun kaupungin mukaan laskenut myös kieliluokalla.

Hyvä opettaja vetää Porissa

Porin seudun kansalaisopistossa pyörii tänä lukuvuonna peräti kahdeksan venäjän kieleen tai kulttuuriin syventyvää kurssia.

Tälle syksylle suunniteltu venäjän alkeiskurssi jäi suunnittelijaopettaja Soila Kiviluodon mukaan toteutumatta, mutta jatkokursseille on riittänyt edelleen opiskelijoita.

– Uskoisin, että tämä on pitkälti erinomaisen venäjän kielen opettajamme ansiota. Hänen kursseillaan on käynyt samoja opiskelijoita vuosien ajan, Kiviluoto kehuu.

Länsirannikolla kiinnostus venäjän kieltä kohtaan herää Kiviluodon mukaan tyypillisesti kulttuurin, kirjallisuuden tai esimerkiksi oopperan kautta.

– Monet arvostavat venäläistä kulttuuria, vaikka eivät hyväksy Ukrainan sotaa, hän uskoo.

– Venäjän opiskelusta on myös siinä mielessä hyötyä, että Suomessa on tällä hetkellä paljon ukrainalaisia pakolaisia, joista suurin osa ymmärtää venäjää, Kiviluoto jatkaa.