Työministeri Arto Satonen (kok.) oli kutsunut tänään keskiviikkona koolle työntekijä- ja palkansaajajärjestöjen johtajat. Siis kaikki, jotka Suomessa palkoista neuvottelevat.
Tarkoituksena oli löytää yhteisymmärrys niin kutsulle Suomen mallille, jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten katon.
Satonen halusi siis hakea tukea hallituksen linjalle. Jos palkansaajat ja työnantajat haluavat sopia asiasta vientivetoisesta mallista yhdessä, lakia asiasta ei välttämättä tarvita.
Seuraavaksi hallituksen kirjaus vientivetoisesta mallista lähtee lausuntokierrokselle.
– Vahvasti toivon ja uskon, että samaan aikaan alkavat keskustelut työmarkkinajärjestöjen kesken siitä, miten Suomeen voitaisiin luoda vientivetoinen malli ja mitä yksityiskohtia siihen liittyy.
Satonen ei halunnut tänään ottaa kantaa siihen, kuka ja ketkä työmarkkinajärjestöistä olisivat neuvottelemassa vientimallista.
– Se on työmarkkinajärjestöjen asia.
Ristiriitainen vastaanotto
Ymmärrystä palkansaajilta ei kuitenkaan ole välttämättä tulossa. Työntekijäpuoli on jo valmiiksi niin suivaantunut hallituksen kaavailemista muutoksista työelämään. SAK:n liitot ja toimihenkilöitä edustava Pro lakkoilevat parhaillaan Varsinais-Suomessa hallituksen toimia vastaan. Nyt vastustetaan esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamista, asumistuen leikkauksia ja lakko-oikeuden rajoittamista.
Etenkin naisvaltaisia aloja korpeaa se, että vientiteollisuus määrittelisi palkkakaton.
Suomen suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että tärkeintä oli, että tilaisuus ylipäätään järjestettiin.
– Nyt lähdetään lausuntokierrokselle. Sittenhän ministeri toivoi, että järjestöt alkaisivat neuvottelemaan. Sitä sitten varmaan jokainen tykönään miettii, että mitä se voisi tarkoittaa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toivoo, että työmarkkinajärjestöt ja työnantaja aloittaisivat neuvottelut asiasta. Yksityisen puolen työnantajia edustava EK kannattaa vientivetoista palkkamallia. EK on kuitenkin luopunut keskusjärjestösopimusten tekemisestä jo 2017.
– Korostan sitä, että pallo on nyt tuolla liitoilla. Meillä on hajautunut työmarkkinamalli, totesi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Valtakunnansovittelija: Epäluottamus on suurta
Käytännössä nk. Suomen malli on oikeastaan Ruotsin malli, sillä pääministeri Petteri Orpo (kok.) on moneen kertaan verrannut Suomea Ruotsiin, jossa palkoista sovitaan periaatteella ”vientialat ensin”. Ruotsissa lakot ovat harvinaisia, mutta siihen on myös muita syitä: asioista ”diskuteerataan” aina ensin.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara pitää ongelmallisena sitä, että jokainen nostaa eri maiden malleista niistä esiin itselleen mieleiset asiat. Ongelma Suomessa onkin tällä hetkellä kyräilyn ilmapiiri.
– Epäluottamus on tällä hetkellä aika suurta, eivätkä ajat tästä helpotu, Sajavaara totesi.
Suomessa palkat on viime vuosina sovittu käytännössä vientialat edellä. Poikkeuksena oli vuosi 2022, jolloin kuntapuoli sai poikkeuksellisesti muita suuremmat palkankorotukset.
Muutoksella haluttiin korjata etenkin hoitoalan jälkeenjäänyttä palkkakehitystä, mutta käytännössä samat palkankorotukset saivat kaikki kunta-alan työntekijät kunnanjohtajasta laitosapulaiseen.
