Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi myöntää Yle Urheilulle torstaina antamassaan haastattelussa, että liiton talouslukuja ja -tilannetta ympäröinyt negatiivinen julkisuus on harmittanut häntä rajusti. Puheenjohtaja katsoo myös, että liikkeellä on ollut suorastaan väärää informaatiota.
Tämän takia Haapasalmi ja toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen halusivat kertoa talousluvuista sen, mitä niistä tällä hetkellä tiedetään, kun tilikauden päättymisestä on puolitoista viikkoa.
Hiihtoliitto ry:n ja sen kaupallisen yhtiön Nordic Ski Finlandin tilinpäätökset eivät ole vielä valmistuneet, mutta Haapasalmi osaa kertoa jo valistuneita arvioita numeroista.
– Hiihtoliiton miinusmerkkinen tulos on noin 200 000 euroa, todennäköisesti hieman alle. Se on vähän enemmän kuin se, mitä budjetoimme. Sen sijaan kaupallisen yhtiön tappio näyttää asettuvan 400 000–500 000 euroon. Näiden lukujen taustalla ovat täysin päivänvaloa ja tarkastelua kestävät kirjanpidon mekanismit eikä missään nimessä minkäänlaista kikkailua tai temppuilua, ex-pankinjohtaja korostaa.
Mittavat säästötoimet
Hiihtoliitto aloitti viime keväänä mittavat säästötoimet muutosneuvotteluineen ja lomautuksineen. Niiden tavoite oli noin 350 000 euron säästö, johon myös koko lailla päästiin. Säästötoimet kohdistuivat myös rajusti A-maajoukkuetoimintoihin. Siitä seurasi paljon negatiivista julkisuutta, kun esimerkiksi olympiasankari Iivo Niskanen päätti viitata kintaalla koko kutistetulle A-maajoukkueen leiritys- ja valmennustoiminnalle kilpailukauden alkuun saakka.
Haapasalmen mukana haastattelutilanteessa ollut toiminnanjohtaja Hämäläinen kehotti tarkastelemaan asiaa avoimista ikkunoista.
– Pitää voida pohtia, onko järkevää toimia kuten aina aiemmin ja mikä on kollektiivisen, pitkiä yhteisleirejä koko A-maajoukkueelle sisältävän toimintamallin tulevaisuus. Pitäisikö ensin varmistaa, että arki Suomessa on kunnossa, koska ilman laatuarkea kotona ei varmasti saada hyötyä myöskään vaikka korkean paikan leireistä?
Suuren tappion tekevää Nordic Ski Finlandia ei olla ajamassa alas, vaan yhtiö vastaa jatkossakin liiton kaupallisesta varainhankinnasta. Jonkinlaisia muutoksia toimintaan tulee; niistä Haapasalmi ja Hämäläinen lupaavat kertoa myöhemmin.
Monta hyvää vuotta
Puheenjohtaja muistuttaa, että ennen isot tappiot tuottanutta poikkeuspitkää 17 kuukauden tilikautta Hiihtoliitto oli puoli vuosikymmentä tehnyt plusmerkkisiä tilinpäätöksiä.
– Kun nyt tulee ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen heikompi tulos, niin tietenkin tällainen negatiivinen hurmos ja julkisuus sen ympärillä harmittaa.
Hiihtoliitto on tehnyt hyvää taloudellista tulosta myös pakkoraossa sikäli, että sen on pitänyt pystyä lyhentämään Lahden MM-kisojen 2017 aiheuttamia miljoonaluokan velkoja.
– Kun ryhdyin puheenjohtajaksi 2017, johdettavaksi tuli yhdistys, jonka oma pääoma oli kahdeksan miljoonan euron liikevaihdolla 3,5 miljoonaa pakkasella. Kaveritkin silloin tästä hommasta kyllä kovasti varoittelivat, Haapasalmi naurahtaa.
Tämän jälkeen tuo 3,5 miljoonaa on pienentynyt noin puoleen.
Hiihtoliitto lanseerasi 2020 uuden Helsinki Ski Weeks -tapahtuman Olympiastadionille. Siitä piti tulla liiton talouden yksi kivijalka noin 10 prosentin osuudella kokonaisuudesta. Kahden yrityksen – 2022 ja 2023 – jälkeen suurtappiot aiheuttanut tapahtuma pannaan naftaliiniin. Ainakaan ensi talvena HSW:tä ei järjestetä missään eikä missään muodossa.
– Tehdään nyt ihan selväksi se asia, että koko Nordic Ski Finlandin tappio johtuu Helsinki Ski Weeksin taloudellisesta epäonnistumisesta. Kulut olivat tuottoihin nähden aivan liian suuret, vaikka tuotto-odotukset oli hyvin maltillisesti asetettu. Oli tietysti huonoa tuuriakin esimerkiksi koronan ja sään kanssa. Yritys oli hyvä, mutta emme onnistuneet, Haapasalmi myöntää.
