Torstai on kiivas päivä eduskunnassa.
Aamupäivällä on valiokuntien kokouksia. Iltapäivällä kokoontuvat eduskuntaryhmät, joissa puolueet keskustelevat näkemyksistään käsillä oleviin asioihin.
Iltapäivän päättää Ylen televisioima eduskunnan kyselytunti. Siihen edustajan on hyvä ehtiä, jotta äänestäjä tv-lähetyksen äärellä ei ihmettelisi, missä oma kansanedustaja luuraa.
Lounaan jälkeen keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen johdattaa 15-vuotiaan Elias Hiltusen ruokalasta keskustan eduskuntaryhmän kokoukseen. Sinne ei yleensä ole ulkopuolisilla pääsyä. Ryhmäkokouksessa käydään läpi ryhmän suunnitelmat tulevissa poliittisissa ratkaisuissa.
Hallituspuolue kokoomuksen ryhmäkokoukseen työelämään tutustuva tet-harjoittelijaa ei huolittu, mutta oppositiossa keskusta lupaa raottaa salaisuuksien verhoa.
Yläkoululainen Elias Hiltunen istahtaa kokoushuoneen seinustan sohvaryhmän lähelle, keskustan ryhmäavustajien viereen. Ysiluokkalainen avaa läppärinsä muistiinpanoja varten.
Keskustaedustajat muistuttelevat toisilleen, että hallituksen painostamisen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden puolesta täytyy jatkua, vaikka välikysymysäänestyksessä hallitus saikin luottamuksen. Keskusta on närkästynyt myös siitä, miten valtion rahanjaossa Itä- ja Pohjois-Suomi uhkaavat jäädä mopen osille.
Elias Hiltunen kuuntelee korva tarkkana. Hän on Kouvolan yhteiskoulusta tutustumassa työelämään eduskunnassa.
Eduskunnassa on vuosittain noin 70 peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista tutustumassa työelämään harjoittelijana, tettiläisenä.
Tettiläiset hommiin: kerätkää outoja sanoja
Keskustan eduskuntaryhmä on antanut tänä vuonna tettiläisille tehtävän.
Siksi Elias Hiltunenkin kerää nyt sanoja, joita hän ei ymmärrä.
Niitä riittää. Vaikeita termejä löytyy kansanedustajien puheista ja papereista. Outoja sanoja kertyy harjoitteluviikon aikana satakunta, ja myöhemmin vielä lisää. Selitettäviä termejä on niin paljon, että Elias Hiltunen harkitsee niistä sanakirjan tekoa.
Keskustan eduskunta-avustajat antavat sitten selityksiä harjoittelijoiden löytämille vaikeille sanoille. Näitä eduskunnan toimintaan keskittyviä sanoja löydät tämän jutun grafiikoista.
Vaikka ysiluokkalaiselle on politiikassa paljon vaikeita sanoja, tuskin aikuisetkaan kaikkia poliitikkojen käyttämiä termejä ymmärtävät.
Tässä ysiluokkalaisen vinkki poliitikoille, miten ymmärrystä voisi auttaa: selittäkää sanojanne.
– Kaikkien edustajien pitäisi tarkkailla puheitaan. Joko siinä puheessa selittää, mitä ne ilmaisut tarkoittaa tai sitten yksinkertaistaa puhettaan, Elias Hiltunen kehottaa.
Kahden euron karkkiraha ja indeksijäädytys
Höystetäänpä sananselitystä ripauksella oppositiopolitiikkaa, kun nyt eduskunnassa ollaan.
Keskustan eduskuntaryhmän talous- ja veropolitiikan asiantuntija Tuomas Vanhanen vinkkaa, miten nuorille ja vähän vanhemmillekin voi selittää, mitä tarkoittaa Petteri Orpon hallituksen valmistelema tukien indeksijäädytys.
Näin Vanhanen selittää tämän leikkauslistojen muotisanan, indeksijäädytyksen:
Alakoululainen saa karkkirahaa, siis tukea, viikossa kaksi euroa. Sillä saa ostettua karkkipussin. Perheessä on sovittu, ettei karkkirahaa koroteta ensi vuonna. Karkkirahan indeksikorotus on siis jäädytetty.
Karkkipussin hinta nousee ensi vuonna nippa nappa yli kahden euron. Alakoululaisen karkkiraha ei riitä enää saman karkkipussin ostoon. Täytyy ostaa pienempi karkkipussi tai olla ilman.
– Näin käy etuuksille hallituksen indeksijäädytyksessä, ostovoima heikkenee vaivihkaa, Tuomas Vanhanen kiteyttää.
Elämysmatka keskustan kokoukseen: suoraa puhetta muista puolueista
Palataan yläkoululaiseen Elias Hiltuseen.
Hän mietti jo alakoulussa, että voisi hakea tettiläiseksi eduskuntaan. Vanhempien kiinnostus politiikkaan tarttui.
Hiltunen seuraa vaaleja, katsoo televisiosta eduskunnan kyselytunteja, Ylen A-studioita ja seuraa kansanedustajia.
Hän ei ole vielä valinnut puoluetta, jota äänestäisi täysi-ikäisenä. Lokakuussa hän kulki harjoittelijana viikon kokoomuksen edustajan Ville Kauniston mukana ja toisen viikon keskustan Hanna Kososen matkassa eduskunnan käytävillä ja kokouksissa.
Keskustan ryhmäkokous oli elämys.
– Siellä oli suoraa puhetta muista puolueista, niiden mielipiteistä ja miten keskusta niihin reagoi. Se oli vähän kuin kulisseissa olisi ollut.
Hiltusen innostusta herätti myös se, miten edustajat kiistelevät istuntosalissa, mutta pystyvät iloiseen rupatteluun kuppilassa. Siis miten vasemmistopuolueiden edustajat tulevat oikeistopuolueiden edustajien kanssa toimeen?
Täysistunto ja kyselytunnit näyttäytyvät koululaiselle puolestaan näytelmänä, koska keskustelu salissa ei välttämättä johda mihinkään.
– Uskon, että edustajat, jotka on sinne valittu, haluavat näyttää äänestäjilleen, että he ovat aktiivisia tai heillä on joku vastakkainen arvo tai asia, mitä edistää, Elias Hiltunen tuumaa.
– Se näytelmällisyys näkyy siinä, kun sali alkaa hiljentyä. Ei kukaan ala siellä yksin huutamaan. Edustajien massa innostaa tällaiseen asioiden puimiseen.
Translaki, abortti ja eutanasia kiinnostavat nuoria
Vaikka kokoomuksen ryhmäkokous jäi väliin, Hiltunen pääsi kokoomusedustajien tapaamiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) selvitti Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustusyhteistyösopimusta, arvioita Ukrainan ja Gazan sodasta sekä Suomen tukea Ukrainalle.
Valtonen onkin yksi poliitikoista, joita Elias Hiltunen erityisesti seuraa. Muita ovat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.), liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.), sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sekä kansanedustajat Paula Werning (sd.), Ville Kaunisto ja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.)
Hiltusta kiinnostavat erityisesti myös turvallisuuspolitiikka ja puolustusministerille kuuluvat asiat sekä Suomen suhteet Venäjään ja muihin maihin. Ukrainan sota, Israelin ja Hamasin sota sekä kaasuputkivuoto ovat niin ikään ysiluokkalaisen seurantalistalla.
Israelin tilannetta perheessä seurattiin erityisesti, koska sinne piti lähteä lomalla. Matkatoimisto kuitenkin perui matkan sodan alettua.
Elias Hiltunen muistuttaa, että nuoria kiinnostavat arvokysymykset: translaki eli ihmisen mahdollisuus oikeudellisesti muuttaa sukupuolensa oman kokemuksensa mukaan, abortti ja eutanasia eli kuoleman jouduttaminen parantumattomasti sairaan potilaan pyynnöstä.
– Ne ovat asioita, joista voi olla hankala päättää, koska ne ovat henkilökohtaisia asioita joillekin ihmisille. Niistä käytävää keskustelua on mielenkiintoista, mutta välillä myös aika raskasta kuunnella.
– Näissä aiheissa tuntuu Suomessa vallitsevan vain yksi ”oikea” tapa ajatella. Abortti ja eutanasia liittyvät elämän ja kuoleman kysymyksiin. Koen keskustelun näistä aiheista ahdistavaksi.
”Me kyllä tapaamme nahkurin orsilla” on yhä muistissa
Sitten viisitoistavuotias Elias Hiltunen yllättää häntä haastattelevan setämiehen.
Koululainen tuntee entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) kuuluisan lausahduksen neljännesvuosisadan takaa: ”me kyllä tapaamme nahkurin orsilla”.
Lipponen käytti ilmaisua eduskunnassa vakavana moitteena keskustan syytöksestä. Silloisen oppositiopuolueen pankkivaltuutetut Mauri Pekkarinen, Olavi Ala-Nissilä ja Anneli Jäätteenmäki syyttivät ministeri Arja Alhoa (sd.) Suomen tavoitteleman vaihtokurssin vuotamisesta vastapuolelle, kun markka kytkettiin euroaikaa edeltävästi Euroopan valuuttakurssimekanismiin.
Myöhemmin Lipponen selvitti Demokraatin haastattelussa, että hänen lausahduksensa tulkittiin väärin. Hän ei ollut lähdössä nylkemään poliittisia vastustajiaan. Paavo Lipponen tarkoitti, että tätä menoa kaikkien väittelyn osallisten nahkat roikkuvat nahkurin orrella, eli että kuolema kohtaa jokaisen tasavertaisesti.
Sanonta nahkurin orsista on tullut tunnetuksi Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanista.
Hiltusen mielestä Lipposen tokaisu on yksi hauskimmista politiikan ilmaisuista.
