Työryhmä: Anu Rummukainen, Toni Pitkänen, Eeva Sarlin ja Stina Tuominen
Venäjä seuraa suomalaisten tietoliikennettä tavalla, joka ei ole ollut aiemmin laajasti esillä julkisuudessa.
Venäjä on kehittänyt tekniikkaa, jolla se voi kuunnella tietoliikennesatelliittien välittämiä radioaaltoja. Vaikka satelliitit ovat kaukana, suomalaistenkin tietoliikenne kulkee kuitenkin säännöllisesti tiettyjen tietoliikennesatelliittien kautta. Juuri niistä Venäjä on kiinnostunut.
Tämä käy ilmi yhdysvaltaisen tutkimuskeskus CSIS:n raportista sekä satelliittitietokannasta.
Viime elokuussa venäläinen vakoilusatelliitti nimeltä Luch parkkeerasi Intelsat 37e -nimisen satelliitin viereen.
Luch tuli kilometrin päähän, mikä mahdollisti sen, että se voi kuunnella kaikkea tietoliikennettä, joka Intelsat 37e -satelliitin kautta välitettiin.
Satelliittien tekniikka on jo melko iäkästä, joten tiedot eivät ole kovin vahvasti salattuja. Venäjä voi vakoilusatelliittinsa avulla kaapata signaalin ja purkaa sen rauhassa maassa.
Venäläisten tapa vakoilla avaruuden kautta muita valtioita ei ole yksittäistapaus. Luch on vakoillut Intelsatia yhtäjaksoisesti jopa 145 päivää. Esimerkiksi Nato käyttää myös Intelsatin palveluja.
Luchin ja venäläisten toiminta avaruudessa on juuri sellaista, mistä Suomen valtio ja Suojelupoliisi ovat huolissaan.
Nyt toinen Luch-satelliitti on siirtynyt länsimaiden käyttämän satelliittiryhmän viereen. Esimerkiksi Yleisradio käyttää ulkomailta tulevien urheilun lähettämiseen ja uutisvaihtoon muun muassa Eutelsat 3B -satelliittia, jonka kyljessä Luch-2 on ollut viime ajat. Luch-2 on lähimmillään ollut vain 400 metrin päässä Eutelsatista.
Eutelsatin verkkosivujen mukaan useat valtiot käyttävät sen palveluja.
Eutelsat on kansainvälinen yhtiö, joka tarjoaa satelliittipalveluja muun muassa lentoyhtiöille ja laivoille sekä mahdollistaa hallituksille kriittisiä palveluja. Eutelsat ei halunnut kommentoida Venäjän ja Luchin toimia Ylelle.
Suomen Puolustusvoimat ei kerro julkisesti, mitä satelliitteja se käyttää. Myöskään valtioneuvoston kanslia ei kommentoi aihetta turvallisuussyistä.
Tähän mennessä Venäjä on häirinnyt naapurivaltioita esimerkiksi sotkemalla GPS-signaalia. Silloin lentoliikenne ei saa paikannustietoja ja turvallisuus vaarantuu.
Erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki Suojelupoliisista sanoo, että avaruudesta tehtävä häirintä olisi paljon vakavampaa kuin Suomessakin havaittu maasta käsin tehty lentokoneiden GPS-häirintä.
Tässä jutussa näytetään erilaisia tapoja, joilla Venäjä voi uhata meitä avaruudesta.
Tapa 1: Vakoilu
Venäläiset sotilassatelliitit ovat muutaman viime vuoden käyneet lähellä eurooppalaisten ja amerikkalaisten käyttämiä tietoliikennesatelliitteja.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Marko Höyhtyä sanoo, että satelliittien vakoilussa voidaan siepata iso määrä tietoja ja pyrkiä purkamaan ne rauhassa maan päällä. Silloin tietojen joukossa on myös yksityisten ihmisten viestintää.
Silloin tavalliset työpaikan etäpalaverit ja romanssisovellusten viestit sekä paljon salaisemmatkin asiat ovat voineet vuotaa vääriin käsiin.
Tapa 2: Kyberhyökkäys
Keväällä 2022 Ukrainan armeijalta hävisivät luotettavat nettiyhteydet. Samalla noin 5 800 saksalaiselta tuulivoimalalta katkesi nettiyhteys.
Selvisi, että Venäjä oli tehnyt kyberhyökkäykset maa-asemalle, josta satelliitteja ohjataan.
Venäjä voi satelliittijärjestelmään hyökkäämällä aiheuttaa merkittäviä uhkatilanteita. Häirinnällä saadaan sekoitettua aika- ja paikkasijainti, joka vaikuttaa muun muassa siihen, etteivät ambulanssit löydä autettavia, matkapuhelinverkko hidastuu ja tsunamivaroitukset eivät toimi.
Tapa 3: Venäjä näkee lähes reaaliajassa, mitä Itämerellä tapahtuu
Vuonna 2021 Venäjä laukaisi avaruuteen yhden satelliitin, joka liikkuu pohjoisten alueiden päällä hitaasti ja tekee etelässä nopean kierroksen.
Venäjän on tarkoitus laukaista lisää satelliitteja kyseiselle kiertoradalle.
Jos satelliitteja olisi kaksi, se tarkoittaisi, että Venäjällä olisi aina toinen satelliiteista pohjoisen alueen päällä.
Silloin Venäjällä olisi ainoana valtiona maailmassa reaaliaikaista videokuvaa Itämereltä ja arktiselta alueelta.
Yhdysvallat, Kanada ja Eurooppa suunnittelevat myös vastaavaa satelliittitekniikkaa.
Tapa 4: Täystuho, joka pysäyttää kaikki modernit yhteiskunnat
15. marraskuuta vuonna 2022 Venäjä ampui oman satelliittinsa ohjuksella palasiksi.
Kyse oli siitä, että Venäjä harjoitteli, miten avaruudessa saa aikaan täystuhoa.
Oman satelliitin tuhoaminen tuottaa suuren määrän satelliitin palasia. Palasia sanotaan romuksi, ja ne liikkuvat kiertoradalla seitsemän kilometriä sekunnissa. Kun romu osuu muihin satelliitteihin, ne tuhoutuvat tai ainakin vahingoittuvat. Tämän jutun alussa on video, joka havainnollistaa sitä, miten paljon maapalloa kiertäviä satelliitteja on.
On olemassa teoria siitä, että yhden satelliitin pirstaloituminen palasiksi aiheuttaisi ketjureaktion, jossa satelliitti toisensa jälkeen hajoaisi.
Se tarkoittaisi, että elämä kaikissa länsimaissa vaikeutuisi: nettiyhteydet hidastuisivat, laitteiden paikannus ei toimisi ja aikasignaalia ei saataisi. Se tarkoittaisi esimerkiksi pankkiliikenteen merkittävää hidastumista.
Satelliitteja voi tuhota myös törmäyttämällä oman satelliitin tahallaan toisen valtion satelliittiin.
Venäjällä on kokemusta myös kahden satelliitin törmäämisestä, kaksi sen omaa satelliittia törmäsivät toisiinsa vuonna 2009.
Suomella ratkaisu: Oma tilannekeskus
Suomen valtio on vastuussa suomalaisista satelliiteista. Sen ja erilaisten uhkien vuoksi Liikenne- ja viestintäministeriö päätti tänä vuonna, että se vie eteenpäin suunnitelmaa omasta kansallisesta tilannekeskuksesta. Parhaillaan selvitellään, paljonko keskus maksaisi.
Tarkoituksena on saada reaaliaikaista tietoa, jos esimerkiksi satelliitit uhkaavat törmätä toisiinsa ja toisaalta voidaan havaita muutakin vihamielistä käyttäytymistä.
Supon Kivimäki kertoo, että Suomen varautumisessa uhkiin korostuvat varajärjestelmät.
– Vielä ei ole välttämättä tunnistettu, mitkä kaikki asiat yhteiskunnassa ovat riippuvaisia avaruusjärjestelmistä. Varautumisen takia on tärkeää kartoittaa ne ja tunnistaa etukäteen mahdolliset ongelmat.
Korjattu 22.11. klo 13: Jutun alun videossa oli aiemmin virheellinen satelliitti. Videoon korjattiin kuva venäläisestä vakoilusatelliitista.
Korjattu 23.11. klo 21.50: Jutussa annettiin alun perin virheellinen kuva kansallisesta avaruustilannekeskuksesta. Keskuksen perustamisesta ei ole vielä päätöstä, sitä vasta suunnitellaan. Toisin kuin jutussa kerrottiin, keskus ei sijoittuisi Sodankylään, vaan pääkaupunkiseudulle, kerrotaan Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
