Työelämä

Toimisto tekee paluun

Toimistot ovat tekemässä paluuta, mutta työntekijöitä pitää houkutella takaisin toimistoon.

  • Antti Parviala

Kaupunkien keskustojen on sanottu näivettyvän: Kauppa siirtyy verkkoon ja työtekijät toimistoista etätöihin kotikonttoreihin.

Mutta juuri nyt on tapahtunut käänne: Toimistot ovat tekemässä paluuta, sanoo toimistoja omistavan, rakentavan ja vuokraavan Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.

Hänen mukaansa yrityksissä kautta maailman on havahduttu siihen, että etätöihin hajaantuneiden työntekijöiden johtamisesta on tullut ongelma, joka voidaan korjata vain kokoamalla ihmiset uudelleen yhteen.

Mutta kotisohvan edut löytäneet työntekijät eivät niin vain pakkaudu aamuruuhkaan ehtiäkseen rispaantuneeseen konttoriin aamuhämärissä.

Työntekijät pitää houkutella takaisin toimistoon. Eikä vain silloin tällöin, vaan viisi kertaa viikossa.

Se vaatii toimistotiloilta uudenlaista vetovoimaa.

Mannerheimintiellä 1960-luvun toimistolinnake tekee tilaa uudenajan toimistolle.

Nyt puretaan sisustuksia ja vuoden vaihteen jälkeen nakerretaan alas ulkoseinätkin.

Talon omistava Sponda uskoo, että urakka kannattaa, koska ydinkeskustan vetovoima on aivan uudessa nosteessa.

Nyt etätyövuosien jälkeen yritykset haluavat rakentaa uudestaan yrityskulttuuria ja huolehtia siitä, että firmassa tieto, osaaminen ja uudet ideat kulkevat sujuvasti kaikkien kesken. Siksi työntekijät on koottava uudelleen yhteen.

Näkemys ei ole vain toimistoja rakentavan Spondan. Myös pitkän linjan kiinteistömarkkinoiden asiantuntija JLL:n johtaja Tero Uusitalo uskoo toimistojen paluuseen.

Työntekijät joudutaan houkuttelemaan kotikonttoreista tarjoamalla viihtyisiä toimistotiloja, jotka sijaitsevat erinomaisten yhteyksien päässä ja keskellä elävää kaupunkia.

Sijainti on erittäin tärkeää ja siinä ei olla suurpiirteisiä. Kilometrillä tai parilla on jo ratkaiseva vaikutus. Uusitalon mukaan yritykset laskevat, että toimiston hyvä sijainti saa ihmiset lähtemään kotoa työpaikalle.

Yrityksen kannalta kalliimman vuokran maksaminen kannattaa, koska työntekijöiden katoaminen etätöihin voi nakertaa koko yrityksen toimintaa ja kehittymistä.

Ulkokuva Spondan purettavasta liikerakennuksesta, Mannerheimintie 14.
Näkymä entisen Kiila -ravintolan ikkunasta. Spondan liikerakennus, Mannerheimintie 14.
Katunäkymä hajoneen peilin kautta. Spondan liikerakennus, Mannerheimintie 14.

Mannerheimintiellä, tavaratalo Stockmannin naapurissa oleva rakennus katoaa lopullisesti vuoden vaihteessa. Tilalle nouseva uusi rakennus on samankokoinen.

Siinä on kuitenkin yksi kerros vähemmän, sillä huonekorkeutta lisätään. Vanhan rakennuksen kerroksista oli tehty matalia, jotta kalliille tontille saatiin enemmän toimistovuokralaisia.

Liika ahneus kävi tämän rakennuksen kohtaloksi. Matalaksi puserrettuihin kerroksiin ei enää muutamaan vuoteen löytynyt toimistovuokralaisia, vaikka sijainti on ydinkeskustan ytimessä.

Mannerheimintien uuteen toimistorakennukseen yhdeksi vuokralaiseksi on tulossa yrityskonsulttijätti PwC. Se muuttaa uusiin tiloihin vain kahden kilometrin päästä.

– Yritykset ehkä vähän kutistavat tiloja tällä hetkellä, mutta vastaavasti halutaan tarjota parempia toimistoja. Halutaan saada ihmiset toimistolle ja halutaan, että niissä viihdytään, Uusitalo kuvailee.

Sijainnin tärkeyden korostumisesta kertoo, että uusia toimitiloja syntyy vauhdilla lisää, vaikka pääkaupunkiseudulla toimistoneliömetreistä lähes kuudesosa on tyhjänä. Uudet ja uusitavat tilat pyritään saamaan huippukeskeisille paikoille.

Rakennusmiehet purkavat välikaton johdotuksia Spondan liikerakennuksessa, Mannerheimintie 14.

Matalan kerroskorkeuden takia nykyisen vaatimustason ilmanvaihtohormit eivät mahdu kattorakenteisiin. Sen takia päädyttiin talon purkamiseen, eikä korjaamiseen.

Spondan tutkimuksen mukaan kaupungin laidalla toimistot pysyvät selvästi tyhjempinä, kuin keskustassa. Usein ne on rakennettu joitakin vuosikymmeniä sitten.

Uusitalon mukaan uuden rakentaminen kannattaa, sillä vähänkin sivussa olevista toimistoista vuokralaiset pakenevat keskustoihin ja radan varsien solmukohtiin.

– Toimistomarkkina on muuttunut todella paljon viimeisen 3-4 vuoden aikana. Valitettavasti osa toimistotaloista ei pysty oikeastaan kilpailemaan edes hinnalla. Vaikka ne laskevat vuokratasoa, sinne ei löydy vuokralaisia, Uusitalo sanoo.

Purkutalon hissiaula. Seinästä on poistettu marmorilevyjä. Spondan purettava liikerakennus, Mannerheimintie 14.

Purkaminen on hidasta ja vaatii jätteen tarkkaa lajittelua. Seinän arvokkaat marmorilaatat on irrotettu ja -

Purkutalon hissiaula. Seinästä on poistettu marmorilevyjä. Spondan purettava liikerakennus, Mannerheimintie 14.

niitä on käytetty mm. viereisessä kauppakeskuksessa lattialaattoina.

Hohenthalin mukaan viime vuoteen verrattuna noin viisinkertainen määrä yrityksiä hakeutuu pääkaupunkiseudulla ydinkeskustaan.

– Halutaan olla siellä, missä on hyvät ravintolapalvelut ja hyvät julkiset liikenneyhteydet. Pitää olla se syy, miksi lähdetään kotoa toimistolle.