– Baby Shark, doo-doo-doo, raikuu helsinkiläisen päiväkodin pihalla.
Lauma monesta eri kielitaustasta tulleita lapsia laulaa ja tanssii. Ukrainalainen kieliharjoittelija Olena Sklonna soittaa kappaletta puhelimellaan.
Yhteinen kieli on löytynyt tanssista ja laulusta.
Päiväkodin sisällä Virosta Suomeen muuttanut lastenhoitaja Anastassia Afanasjeva leikkii lasten kanssa kotia.
– Mmm, hyvää jäätelöä, hän eläytyy.
Afanasjevan äidinkieli on venäjä, mutta hän osaa jo aika hyvin suomea.
– Joskus kun lapset eivät ymmärrä, minä voin auttaa ja kääntää venäjäksi.
Jos lapset eivät ymmärrä mitä Afanasjeva sanoo, he kysyvät, mitä hän sanoo.
– Lapset eivät ole niin tarkkoja, usein he vain jatkavat leikkejään.
Päiväkoti Tunturissa Helsingin Vesalassa kaksi kolmasosaa lapsista on sellaisia, joiden perheessä äidinkieli ei ole suomi. Myös osa avustajista ja hoitajista ovat monikulttuurisia.
– Se on meille rikkaus, päiväkodin varajohtaja Tarja Thaci sanoo.
Kieltä opettelevien määrä lisääntynyt
Suomea vielä harjoittelevien työntekijöiden määrä päiväkodeissa on lisääntynyt isoissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kerrotaan esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupungeista.
Yle kysyi verkkosivuillaan lukijoiden kokemuksia siitä, miten heidän mielestään päiväkodin arki sujuu, jos lapsia on hoitamassa suomen kieltä osaamattomia työntekijöitä.
Noin 70 vastaajaa yli 200 vastaajasta piti tärkeänä, että lasta hoitavan tai avustavan suomen kielen taito on hyvä. Toisaalta yhtä moni ei pitänyt asiaa tärkeänä.
Noin 80 vastaajaa oli sitä mieltä, että hoitajan tai avustajan suomen kielen taidon merkitys vaihtelee tilanteen mukaan tai että sillä ei ole merkitystä.
Vaaratilanteet ja ymmärretyksi tuleminen huolettavat
Osa Ylen kyselyyn vastanneista vanhemmista tai varhaiskasvatuksessa työskentelevistä on huolissaan siitä, että heikosti suomea osaavien takia päiväkodeissa voi tulla väärinkäsityksiä ja vaaratilanteita.
”Lapsen kohdalla perusturvallisuuden säilyminen edellyttää, että hoitava ihminen ymmärtää lapsen kielen. Muutoin on vaarana, että lasta ei auteta. On vaarana että kukaan ei huomaa.”
”Jos on suomenkielinen päiväkoti, aikuiset eivät voi puhua muuta kieltä. Jos tavoitteena on maahanmuuttajalapsille opettaa suomea, se ei onnistu, elleivät aikuiset puhu suomea oikein.
Vanhemmat sanovat, etteivät tiedä oikein mitään lapsen päivästä, kun he eivät tajua mitä heille sanotaan iltapäivällä. Väärinkäsityksiä syntyy ihan hirveästi. ”
”Laitoimme lapsemme helsinkiläiseen päiväkotiin, jossa vain yksi ryhmän aikuisista puhui äidinkielenä suomea.
Kokemus oli lapsillemme niin järkyttävä, että kuuden päivän jälkeen 2-vuotiaat kaksosemme otettiin takaisin kotihoitoon. Pienen lapsen rauhoittamisessa syli ja puhe ovat tärkeintä.”
Kielitestejä ei tehdä, mutta arjen pitäisi sujua suomeksi
Varhaiskasvatuslain mukaan lapselle on tarjottava suomen- tai ruotsinkielistä varhaiskasvatusta. Avustajien ja hoitajien kielitaidon täytyy riittää arjesta selviämiseen, mutta erityistä kielitestiä tai todistusta kielitaidosta ei vaadita.
Työnantaja tai päiväkodin johtaja tekevät työhaastattelutilanteessa arvion kielitaidon riittävyydestä.
– Avustajan tehtävään pääsee, vaikka suomen kielen taito ei olisi täydellinen, Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä sanoo.
Suuri osa myös Ylelle kokemuksiaan kertoneista piti tärkeänä, että lapsen ryhmässä ainakin osa taitaa hyvin suomen kieltä, jotta väärinkäsityksiltä vältytään.
”Lähes kaikki työntekijät lasteni päiväkodissa puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea. Lasten puhe taantui hieman tarhan alkaessa, mutta ongelma ei ole pitkäaikainen, sillä perheemme on suomenkielinen.
Toivoisin, että joka ryhmässä olisi edes yksi hoitaja, joka osaisi lukea lapsille ääneen suomeksi.
Työntekijät täyttävät raporttilistat hymiöin ja symbolein, koska suuri osa ei osaa lukea ja kirjoittaa suomea.”
Päiväkoti Tunturin varajohtaja Tarja Thaci kertoo, että lyhytaikaisilla sijaisilla kielitaito saattaa olla joskus heikko, mutta jokaisessa ryhmässä on tarpeeksi suomen kielen taitoisia työntekijöitä ja vaaratilanteita ei tule.
– Meidän täytyy katsoa, ettei samaan tiimiin tule kaikki monikieliset ja monikulttuuriset työntekijät. Heidät täytyy jakaa sillä tavalla, että ryhmissä on myös suomen kieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä, Thaci sanoo.
Lastenhoitajien ammattiliitto vaatii tiukennuksia kielivaatimuksiin
Ylen verkkokyselyyn vastasi myös joitakin varhaiskasvatusalalla työskenteleviä, jotka kertoivat, että oman työn vaativuuden lisäksi heikosti kieltä osaavien ohjaaminen on kuormittavaa.
”Meitä ei ole palkattu opettamaan aikuisille suomen kieltä saati ammattitutkintoa yhden päivän aikana.
Kielitaidoton työkaveri on hyvin kuormittava muutenkin stressaavassa työympäristössä, jossa työkaverit vaihtuvat nykyään päivittäin ja työtä tehdään vajaalla miehityksellä.”
Lastenhoitoalan ammattilaisten toiminnanjohtajan Eila Seppälä-Vessarin mukaan useat pätevät, vakituiset lastenhoitajat tekevät varhaiskasvatuksen opettajan töitä, koska opettajista on niin suuri pula.
– Tämä kierre pitäisi katkaista ja kielitaitovaatimuksia tulee tiukentaa. Tämä on tietysti ongelma, koska koulutettuja ammattilaisia on vaikea saada töihin, Seppälä-Vessari sanoo.
Syynä työntekijäpulaan hän pitää pientä palkkaa ja heikkoja työolosuhteita.
Joissakin vastauksissa kannettiin huolta erityistarpeisten lasten puolesta.
”Työstä tulee raskasta, kun työkaverin pitäisi olla apuna auttamassa erilailla oppivaa opiskelemaan, mutta hänen aikansa menee google-kääntäjään, jotta hän ymmärtäisi aihealueen tai kirjan tehtävänannon”.
Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä sanoo, että vaikka kielitaito ei olisi täydellinen, ohjaajat mahdollistavat myös erityislasten osallistumisen varhaiskasvatukseen.
– Pedagogisessa vastuussa olevat osaavat kyllä suomen kieltä. Avustajien tehtävä on varmistaa, että lapset voivat osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen, Mäkelä huomauttaa.
Monikulttuurisuus on normaalia: ”Ihan paras antirasistinen keino”
Vantaan varhaiskasvatusjohtaja toteaa, että motivoituneiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kiinnittyminen yhteiskuntaan työn kautta on tärkeää.
Myös monissa Ylen saamissa yleisövastauksissa monikultuurisuutta pidetään normaalina arkena.
”Lasten on hyvä oppia moninaisuudesta ihan arjessaan: paras antirasistinen keino!”
”Asumme alueella, jossa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja lasten päiväkotikaveritkaan eivät kaikki osanneet kunnolla suomea. Aivan normaalia elämää 2020-luvulla.
Siivoojan tai varastotyöntekijän ei ehkä tarvitse työssään osata suomea, mutta yhteiskunnassa pärjäämiseen ja kotoutumiseen sitä kyllä tarvitaan.”
Päiväkoti Tunturissa on syöty mahat täyteen. Hulina on tauonnut: ennen lepoa luetaan suomenkielistä kirjaa. Anastassi Afanasjeva sanoo, että päiväkodin arki sujuu hyvin, vaikka siellä puhutaan montaa kieltä.
– Kaikki lapset ovat erilaisia, mutta he ovat minulle kuin omia lapsia. Tykkään heistä kaikista, hän sanoo.
Lapset sanovat, että he pitävät myös Anastassiasta.
