Virossa viranomaiset eivät päästä kaikkia tulijoita Venäjältä Viron valtion alueelle, jolloin he eivät voi hakea turvapaikkaa.
Suomessa tilaisuuksia viranomaisen kohtaamiseen on vähennetty raja-asemia sulkemalla.
Olennaista turvapaikan hakemisessa on se, että hakija kohtaa kasvokkain rajaviranomaisen tai poliisin, jolle hän kertoo hakevansa kansainvälistä suojelua. Turvapaikkaa voi hakea vasta valtion alueella.
Lain mukaan maahantulijalla on oltava tarvittavat matkustusasiakirjat kuten passi ja Schengen-viisumi tai oleskelulupa EU-valtiossa. Mutta turvapaikkaa on Suomessa mahdollista hakea ilman henkilöllisyystodistustakin.
Laittomasti rajan yli Suomeen tulleet ovat syyllistyneet rikokseen, mutta heidän turvapaikkahakemuksensa otetaan silti vastaan.
Alla oleva kaaviokuva näyttää, miten turvapaikkaprosessi etenee Suomessa.
Turvapaikkaa hakevan on saavuttava Suomeen raja-asemien kautta. Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat ovat tarkoitettu liikennevälineillä ylitettäviksi, mutta polkupyörä ei virallisesti käy kulkuvälineeksi rajan ylitykseen. Rajaviranomaisten sekä maahantulijoiden turvaamiseksi raja-aseman läpi ei saa kulkea kävellen.
Turvapaikkaa voi hakea jos perustellusti pelkää joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn ihmisryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi eikä voi turvautua oman kotimaansa tai pysyvän asuinmaan viranomaisen suojeluun. Turvapaikan hakeminen kuuluu ihmisoikeuksiin.
Jos turvapaikkahakemuksen kriteerit eivät täyty, mutta hakija joutuisi palauttamisen jälkeen kokemaan vakavaa uhkaa tai vaaraa, hänelle voidaan myöntää neljäksi vuodeksi oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella.
Juttua varten on haasteltu majuri Jouni Lahtista, Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntijaa sekä Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalueen johtaja Mikko Montinia.
