Taloyhtiöt ovat varautuneet talveen Hämeessä nostamalla vastikkeita – paineita aiheuttavat nyt korjausvelat ja vastikerästit

Moni hämäläinen taloyhtiö on nostanut vastikkeita tänä vuonna. Vastikkeiden nosto on vakauttanut taloyhtiöiden taloutta.

Kerrostalon kierreporraskäytävä ja porrastasanne, jossa yksi ovi, jossa on kranssi.
Monen asunnon omistajan vastikkeet ovat nousseet tänä vuonna. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
  • Emilia Korpela

Viime talven kustannusten nousu pakotti monet taloyhtiöt nostamaan vastikkeiden hintoja keväällä.

Nyt taloyhtiöt ovat varautuneet heitteleviin kustannuksiin. Vastikkeiden nostaminen on tehonnut ja taloyhtiöiden tilanne on rauhoittunut, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Vastikkeita on nostettu monissa taloyhtiöissä Hämeessäkin. Esimerkiksi kaukolämmön hinnan nousu on aiheuttanut nostopaineita.

Osa taloyhtiöistä nosti vastikkeita liian myöhään

Reim Isännöinti Lahden toimitusjohtaja Jarkko Tolosen mukaan ihmiset ovat olleet valveutuneita ja ymmärtäneet, ettei vastikkeita pystytä pitämään vanhalla tasolla hintojen noustessa. Nyt nostot ovat pysyneet maltillisempina kuin silloin, kun korot lähtivät nousuun.

Pieni osa taloyhtiöistä on joutunut kuitenkin yllättymään, kun hoitovastikkeiden nostot eivät ole riittäneet korvaamaan hintojen nousua.

– Kesällä kertyy puskureita, ja talvella kulut nousevat. Jos puskuri ei ole ollut jo alkuvuodesta tarpeeksi iso, vastikkeiden korotusten vaikutus tulee vasta vuoden kuluttua. Silloin vastikemäärä ei riitä vuoden kuluihin.

Kun vastikkeet eivät ole riittäneet, osa taloyhtiöistä on joutunut syksyllä keräämään ylimääräisiä vastikkeita.

Vastikkeiden kipuraja tuli vastaan

Riihimäellä ja Hämeenlinnassa toimivan Isännöinti Mannilan toimitusjohtaja Jenni Mannila kertoo, että syksyllä vastikkeiden korotus on pysynyt maltillisena.

– Viime yhtiökokouksissa on tehty tarpeeksi isoja korotuksia, joten ei jouduttu keräämään ylimääräisiä vastikkeita.

Espoolaisen sähköllä lämpiävän rivitalon lämpöpatteri.
Asuntojen lämmittäminen on taloyhtiöille isoin kuluerä. Sähkön- tai kaukolämmön hinnan nousut vaikuttavat nopeasti taloyhtiöiden talouteen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Mannilan mielestä tällä hetkellä joidenkin taloyhtiöiden taloutta rasittaa korjausvelka. Vanhojen asuntojen korjauksia on lykätty taloudellisessa kurimuksessa, joten korjaukset ovat monilla edessä.

Lisäksi Mannila on huomannut, että vastikkeiden korotukset ovat ylittäneet joidenkin osakkaiden kipurajan.

Osa osakkaista on jättänyt maksamatta vastikkeita. Silloin hyvältä näyttävä budjetti ei ole toteutunut suunnitellusti ja kassaan on jäänyt vajetta.

– Olen tehnyt ulosotto ja haltuunottohakemuksia pitkin syksyä.

Isännöintiliitto suosittelee puskuria

Isännöintiliitto suosittelee, että taloyhtiöillä olisi vähintään 3–4 kuukauden hoitovastikkeiden verran puskuria. Kaikki osakkaat eivät aina ole asiasta samaa mieltä.

Joidenkin taloyhtiöiden tapana on kerätä mahdollisimman pientä vastiketta ja tilkitä budjettia tarvittaessa ylimääräisillä vastikkeilla loppuvuodesta.

– Tiedän monen ajattelevan, mitä järkeä on hillota rahoja taloyhtiön tilillä, kun osakkaat voivat pitää niitä ja saada niille korko- tai sijoitustuottoa. On kuitenkin tärkeää, että taloyhtiöillä on kassa hallinnassa nopeasti muuttuvia tilanteita varten, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Koro-Kanerva.