Kolmen lapsen äiti Ida Tripp, 35, törmää uutisiin lähinnä Facebookissa. Perheen kotiin ei tule sanomalehteä, eikä Tripp seuraa uutisia televisiosta tai radiosta. Tänä vuonna Tripp ei ole katsonut yhtään uutislähetystä ja verkostakin hän lukee uutisia vain sattumalta.
Englannin opettajan työstä hoitovapaalla olevan lietolaisen lapsiperhearjessa ei uutisille jää aikaa. Tripp myös ajattelee, ettei hänen tarvitse tietää kaikkea.
– Eilen somessa tuli vastaan uutinen säästöistä. Päätin olla lukematta sitä. Ajattelin, että parempi olla tietämättä tarkalleen, mistä kaikesta viedään pois.
Toisto ja negatiivisuus ärsyttävät
Kesällä julkaistun Uutismedia verkossa -tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen välttelee uutisia ainakin joskus.
Ilmiöön perehtynyt journalistiikan professori Mikko Villi Jyväskylän yliopistosta kertoo, että uutisten välttely on lisääntynyt Suomessa hieman viime vuosina.
Villin mukaan taustalla on kahdenlaisia syitä. Ensimmäinen liittyy uutisähkyyn: jokin aihe toistuu niin usein, että uutisia aletaan siksi vältellä. Osa ihmisistä taas kokee uutiset niin ahdistaviksi tai negatiivisiksi, että välttelee niitä sen takia.
Turkulainen hius- ja meikkiartisti Heli Tikkanen, 49, tunnistaa itsessään molempia.
– Koen olevani onnellisempi ilman uutisia. En pysty vaikuttamaan asioihin, jotka pyörivät uutisissa. Keskityn mieluummin omaan hyvinvointiini ja perheeseen, hän kuvailee.
Tikkasta harmittaa, että uutisissa toistuvat usein samat asiat.
– Se on vähän kuin seuraisi Kauniita ja Rohkeita. Katsot joskus vaan, niin et menetä mitään, hän naurahtaa.
Netflix houkuttelevampi kuin uutiset
Uutisten välttely ei ole ilmiönä uusi, mutta Ukrainan sodan ja koronapandemian myötä siitä on alettu puhua enemmän.
Samaan aikaan kiinnostus uutisia kohtaan on vähentynyt.
Uutismedia verkossa -tutkimuksen mukaan enää noin 65 prosenttia suomalaisista on erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista. Vielä viisi vuotta sitten luku oli 73.
Professori Mikko Villin mukaan kyse ei ole aina tietoisesta välttelystä, vaan esimerkiksi ajankäyttöön liittyvistä valinnoista.
– Netflixin perustaja Reed Hastings on sanonut, että Netflix kilpailee ihmisten yöunista ja on voittamassa tuon kisan. Uutissisällöillä ei ole yhtä suurta voimaa kilpailla ihmisten ajankäytöstä, hän pohtii.
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä uutislähde erityisesti nuorille. Uutismedia verkossa -kyselytutkimuksen koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta kertoo, että noin kolmasosa 18–24-vuotiaista nimeää sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen.
Ilmiöllä huolestuttavat seuraukset
Aiemmin uutisten seuraaminen on koettu Suomessa ikään kuin kansalaisvelvollisuudeksi, mutta se voi olla tutkijoiden mukaan muuttumassa. Tutkija Esa Reunanen näkee, että uutisten välttelyllä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.
Uutisten jatkuva seuraaminen voi hänen mukaansa aiheuttaa uutisaddiktiota, ja silloin on hyvä pitää välillä taukoa.
– Jos uutisten välttelyn syynä on, että yhteiset asiat tai yhteiskunnalliset kysymykset eivät kiinnosta, se saattaa vahvistaa yhteiskunnasta vieraantumista tai osattomuutta, Reunanen sanoo.
Yhdysvalloissa on tutkittu uutiserämaita eli alueita, joissa ei ilmesty enää yhtään sanomalehteä. Näillä alueilla äänestysaktiivisuus on laskenut ja demokratian voidaan sanoa laajemminkin heikentyneen, kun media ei enää valvo vallankäyttäjiä.
– Journalismin kautta voidaan tukea kansalaisten osallistumista julkiseen keskusteluun ja demokratian toteutumista. Jos puolet suomalaisista välttelisi uutisia, se olisi suomalaisen yhteiskunnan kannalta aika heikko tilanne, Mikko Villi toteaa.
