Moni suomalainen elää tänäänkin pörssisähkön tahtiin. Koteja lämmitetään, pyykkejä pestään ja sähköautoja ladataan silloin kun sähkö on halpaa.
Jatkuva pörssisähkön vilkuilu ei kuitenkaan ole hermoille hyväksi. Suomalaisen Synergi-yhtiön toimitusjohtaja Antti Hämmäinen sanoo, että sähkönkulutuksen ajoitus tapahtuukin jatkossa yhä useammin automaattisesti.
– Meidän ohjelmistollamme voi säätää sähköautojen latausta ja ilmalämpöpumppujen lämmitystä tapahtumaan halvimpina tunteina. Lisäksi sillä voi säätää aurinkopaneelien tuotantoa.
Vaikka energiakriisi on ohi, hintojen voimakas heilunta jatkuu. Kyse on pitkälti tuulivoiman määrän kasvusta. Tämä mahdollistaa Hämmäisen mukaan merkittävät säästöt, jos sähkönkäyttöä ajoitetaan pörssisähkön hinnan mukaan.
– Sähköautojen latauksessa säästö on jopa 50 prosenttia ja ilmalämpöpumpuissa noin 20 prosenttia.
Alalle on ilmestynyt suuri joukko muitakin tuote- ja palveluyhtiöitä, jotka lupailevat kymmenien prosenttien säästöä pörssisähkön vuorokausikohtaiseen keskihintaan verrattuna.
Älykkäitä lattialämmitystermostaatteja Ouman-yhtiö viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan talvikuukausina jopa 30 prosenttia lämmityskuluista. Toinen älytermostaattien kauppias lupailee jopa 50 prosentin säästöjä.
Energiayhtiö Nordic Green Energy esittelee sivuillaan laskelmaa, jonka mukaan sen sähköautojen älylatauksella säästää satoja euroja vuodessa.
Käytännössä moni säästää jo nyt ajastamalla itse kulutustaan kellonajan mukaan. Kodeissa on lämmitetty vesivaraajia jo vuosikymmenten ajan yösähköllä.
Ilmeistä kuitenkin on, että jatkossa yhä useamman kuluttajan laitteistot seuraavat kellon sijasta Nord Pool -sähköpörssin signaaleja.
Kotitalouksista joustovoimaa markkinoille?
Samalla kun suomalaiset vasta opettelevat pörssisähkön mahdollisuuksia, säätöpalveluja tarjoavat yritykset tähyävät jo pidemmälle. Ne haluavat koota asiakkaistaan joukkovoiman, jonka sähkönkulutuksen joustavuutta voidaan myydä takaisin sähkömarkkinoille.
Näin tehdään jo suurteollisuudessa, jossa isot sähkönkäyttäjät leikkaavat kulutustaan alas verkon tarpeiden mukaan – ja saavat siitä korvauksen esimerkiksi Fingridin reservimarkkinoilta.
Jatkossa myös kuluttajat voivat osallistua. Älykkäästi kulutustaan hallinnoiva kotitalous voi antaa luvan, että lämminvesivaraajasta tai lattialämmityksestä saa ottaa virrat hetkeksi pois.
Ja hän saisi siitä myös korvauksen.
– Kyllä. Tätä me juuri haetaan. Jos kuluttajat osallistuvat joustomarkkinaan, siitä olisi selkeää taloudellista hyötyä, Optiwatin kehitysjohtaja Juha Marjeta sanoo.
Hämmäisen mukaan myös Synergi on aiheesta kiinnostunut.
– Ehdottomasti se on suunta, mihin monet pelurit tässä kentässä katsoo. Ja mekin otamme ensi vuonna askeleita sitä kohti, hän sanoo.
– Joustavalla sähkönkulutuksella ei tehdä vain säästöjä vaan luodaan myös lisätienestejä. Ja samalla autamme omalta osaltamme sähkönkulutusta pysymään tasapainossa.
Verkkoyhtiön rooli herättää kritiikkiä
Hallitusohjelmassa lukee, että kuluttajien on päästävä hyötymään kulutusjoustoista. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että tämä ympäripyöreä kirjaus toteutetaan käytännössä verkkoyhtiöiden seuraavan sukupolven sähkömittareilla.
Älymittareissa on releet, joilla voidaan ohjata esimerkiksi lattioiden tai käyttöveden lämmitystä.
– Me olemme antaneet kantaverkkoyhtiö Fingridille tehtäväksi määritellä tuo rajapinta ja saavat sen tehtyä ensi kesään mennessä, teollisuusneuvos Petteri Kuuva sanoo.
Älymittareiden rajapinnat tullaan Kuuvan mukaan avaaman kuluttajien ja sähköalan eri toimijoiden käyttöön. Tästä huolimatta suunnitelma ei miellytä monia niitä yhtiöitä, jotka jo tällä hetkellä toimivat sähkönkulutuksen ohjauksen parissa.
– Minä lähtisin markkinavetoisemmasta mallista. Kun muistetaan, että verkkoyhtiö on paikallinen monopoli, niin onko siellä insentiivi hakea sitä tehokkainta mahdollista toimintatapaa, sanoo Oumanin toimitusjohtaja Matti Lipsanen.
– Oma näkemykseni on, että verkkoyhtiön tehtävä on rakentaa verkko ja sen sähkömittarin tehtävä on mitata se kulutus. Ja jokainen pysyköön roolissaan, toteaa Optiwatin Marjeta.
Kauppalehdessä Paltan ja Lähienergialiiton asiantuntijat kirjoittavat, että hallituksen tulee edistää erilaisia palveluita ja teknologioita tasapuolisesti.
Hiiren klikkauksella hintaohjaukseen
On helppo ymmärtää, miksi verkkoyhtiöiden rooli herättää huolta.
Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia asentaa parhaillaan uusia älykkäitä sähkömittareita satoihin tuhansiin koteihin, ja sen mittareilla käyttäjät voivat halutessaan ohjata kulutustaan edullisille pörssitunneille.
Käyttäjä voi valita, kuinka monta vuorokauden halvinta tuntia relettä käytetään kulloinenkin siirtohinta huomioiden. Se on monen markkinoilla jo olevan tuotteen ydin.
Elenian materiaaleissa todetaan, että Elenia tarjoaa tällaista ”matalan kynnyksen kotiautomaatiota” ensimmäisenä verkkoyhtiönä maailmassa.
Varatoimitusjohtaja Ville Sihvolan mukaan ne asiakkaat, joiden lattialämmitys tai lämminvesivaraaja on tähän asti lämmennyt yösähköohjauksella, voivat uuden mittarin saatuaan siirtyä pörssisähköohjaukseen ilman sähköasentajaa.
Tämä ei ole hänen mukaansa uhka muille alan toimijoille.
– Me olemme tällä hetkellä murrosvaiheessa näiden palveluiden osalta. Ja tässä varmasti haetaan rooleja. Meidän viestimme on kuitenkin se, että verkkoyhtiö ei ole viemässä kilpailutoiminnan elintilaa. Olemme mahdollistamassa sitä, että älykästä verkkoa käytetään asiakkaiden ja yhteiskunnan kannalta järkevästi.
Suomalainen Synergi suhtautuu verkkoyhtiöiden älymittareihin myönteisesti – ehkä siksikin, ettei yhtiö vielä ole ulottanut pörssisähköohjausta lämminvesivaraan tai lattialämmitykseen. Se saattaa pian onnistua verkkoyhtiöiden sähkömittareiden avulla.
– Uudet älykkäät mittarit asennetaan vuoteen 2028 mennessä. Siihen menee vielä vuosia, mutta ne tulevat avaamaan paljon mahdollisuuksia, Antti Hämmäinen sanoo.
