Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kysyimme tänä syksynä Ylen verkkosivuilla, millä sanalla ihmiset tervehtivät toisiaan. Suomalaiset todella intoutuivat vastaamaan, sillä saimme yli 131 000 vastausta.
– Tämä on aivan valtavan laaja ja kiinnostava aineisto. Mitään tällaista ei ole koskaan aikaisemmin kerätty, sanoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Tältä kartta näyttää
Vastaajat saivat valita 12:sta eri vaihtoehdosta, millä sanalla he tervehtivät kaveriaan ja millä sanalla kaupan kassaa. Kuviteltu tervehtimisaika oli kello 14.
Annetut vaihtoehdot perustuivat siihen tietoon, joka tutkijoilla on suomen kielen yleisimmistä tervehdyssanoista. Lisäksi vastaaja sai kertoa oman tervehdyssanansa, jos listalta ei valmista sanaa löytynyt. Tällaisia sanoja on tämän jutun loppupuolella pitkä lista.
Vastaajat kertoivat myös ikänsä, sukupuolensa ja paikkakuntansa postinumeron tarkkuudella.
Näillä tiedoilla saimme rakennettua kartan, joka kertoo, mitä tervehdyssanaa ihmiset eri puolilla Suomea käyttävät.
Kartasta näet, mikä tervehdyssana on yleisin eri puolilla Suomea. Näet siitä myös eron, kun tervehdimme kaveria tai kaupan kassaa. Karttaan voi myös valita, miltä Suomi näyttää tervehtijän iän perusteella.
Moi suosittu, mutta ei aina
Kun kysyimme ihmisiltä, millä sanalla he tervehtivät kaveriaan ja millä sanalla tavalla kaupan kassaa, ilmeni selkeä ero.
Reilusti yli puolet vastaajista kertoo tervehtivänsä kaveriaan sanalla ”moi”. Noin neljäsosa käyttää sanaa ”hei”, ”terve” tai ”moro”.
Kokeile myös: Oletko murremestari? Testaa pelillä kuinka hyvin tunnet Suomen murteet
Kun tervehdimme kaupan kassaa, Moi ei olekaan enää yleisin, vaan suurin osa käyttää sanaa ”hei”. Vasta sen jälkeen tulevat ”moi”, ”terve” tai ”päivää”.
Se että tervehdimme kaveria ja kaupan kassaa eri sanalla, on suomen kielen professori Hanna Lappalaisen mukaan hyvin odotuksenmukainen ilmiö.
– Ihan selvää tilanteista vaihtelua. Useimmilla alueilla Suomessa tervehdyssana kaupan kassalla muuttuu, ja se näyttää muuttuvan tyypillisimmin moi-sanasta hei-sanaksi. Siellä päin Suomea, missä kaverille sanotaan ”terve”, sanotaankin kaupan kassalle ”hei”.
Kaverille sanomme ”moi”, ”terve” tai ”hei”
Reilut sata vuotta sitten rantautui suomen kieleen tervehdyssana moi. Se onkin saanut tervehdyssanojen joukossa tukevan jalansijan.
7–24-vuotiaista vastaajista suurin osa kertoo tervehtivänsä kaveriaan ensisijaisesti sanalla ”moi”.
– Moi maistuu sopivalta suussa, ja se on sopivan lyhyt tervehdyssanaksi, arvelee ”moin” suosion salaisuudeksi kielentutkija Santeri Junttila.
Koko Suomea ja kaikkia ikäluokkia moi ei kuitenkaan ole vielä valloittanut. Länsirannikolla ja Länsi-Lapissa yleisin tervehdyssana kaverien kesken on kaikkien vastausten perusteella hei.
Itä-Suomessa, Kainuussa, Oulun seudulla ja Itä-Lapissa yleisin tervehdyssana on terve.
Kaupan kassalle: ”Hei”
Kun tervehdimme kaupan kassaa, näyttää ”hei” olevan lähes koko Suomessa yleisin tervehdyssana.
Suomen kielen professori Hanna Lappalainen on omissa aiemmissa tutkimuksissaan jo todennut, että ”hei” on asiointitilanteissa yleinen, mutta sen alueellinen kattavuus yllätti.
– ”Hei” on selvästikin kaupan kassalla korvannut muodollisemmat tervehdyssanat, kuten esimerkiksi ”päivää”.
Kirjoita tähän oma postinumerosi, niin näet, miten sinun asuinseudullasi tervehditään.
Kielellistä luovuutta
Ylen verkkosivuilla ihmiset saivat myös kertoa, mitä tervehdyssanaa he käyttävät, jos annetuista vaihtoehdoista mikään ei tuntunut oikealta.
Selvisi, että ihmiset ovat hyvin kekseliäitä leikittelemään kielellä.
– Aivan valtavaa kielellistä luovuutta. On äänteiden pidentämistä, erilaisia äänteellisiä muunnoksia tutuista sanoista tai ihan omia sanoja, kertoo suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Vastaajien kertomia tervehdyssanoja ovat muun muassa mo, morjenttes, tsau, hola, terse, termos, moikkelis, katoha, tere ja wassup sekä wadap.
Vastaajat liittivät vastauksiinsa myös satoja kommentteja ja terveisiä, jotka päätyvät suomen kielen tutkijoille. Ihmiset selvästi halusivat paneutua vastaamaan.
– Tervehdyssanoihin liittyy voimakkaitakin tunteita. Tietyt tervehdykset voivat jossakin tilanteessa ärsyttää ja tuntua sopimattomilta, sanoo professori Hanna Lappalainen.
Tärkeää tutkimustietoa
Ylen verkkosivuilla tervehdyssanansa kertoi kaikkiaan 131 276 ihmistä. Vastaajia oli runsaasti kaikista ikäluokista.
Koko valtava aineisto jää Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen käyttöön. Siellä sitä voivat hyödyntää niin tutkijat kuin opiskelijatkin.
– Pari opiskelijaa ovat jo aloittaneet kandidaatintutkielmansa tästä aineistosta. Tässä on todellinen aarreaitta, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
