Voyager 1 on alkanut puhua sekavia – katkeaako yhteytemme tähtien väliseen avaruuteen?

Luotain on kauempana kuin mikään muu ihmiskunnan laite. Tutkijat toivovat, ettei ainutlaatuisen datan saanti vielä lopu.

Piirroskuva Voyager-luotaimesta tähtien täplittämässä avaruudessa.
Tällaiselta Nasan taiteilija arveli näyttäneen, kun Voyager 1 jätti aurinkokuntamme taakseen runsas vuosikymmen sitten. Kuva: Nasa / JPL-Caltech
  • Anniina Wallius

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Voyager 1 -luotain, kauimmaksi avaruuteen edennyt ihmiskunnan lähettiläs, on alkanut syytää viesteissään sekasotkua tulkintakelpoisen binäärikoodin sijasta.

Nasan mukaan Voyager 1 pystyy edelleen ottamaan vastaan komentoja ja noudattamaan niitä, mutta tiedon lähettäminen siltä ei onnistu. Nasan Voyager-tiimi on jäljittänyt vian yhteen luotaimen tietokoneista. Sen etäbuuttaus ei ole oikaissut ongelmaa.

Tietokoneen tehtävänä on koota tutkimuslaitteiden keräämä tiededata sekä luotaimen omat kunto- ja sijaintitiedot paketiksi ja lähettää se Maahan binäärikoodina eli nollina ja ykkösinä. Vika on paketin lähettämiseen tarvittavassa telemetriamodulaatioyksikössä.

Nasassa mietitään nyt kuumeisesti, miten arvokas tietovirta tähtien välisestä avaruudesta saadaan korjattua ilman odottamattomia seurauksia ja niiden mahdollista ketjureaktiota.

Voyager 1:n ja sen kaksosen Voyager 2:n rakentaneiden insinöörien vuosikymmeniä sitten laatimasta dokumentaatiosta ei ole tällä kertaa ollut apua, toisin kuin luotainparin aiempien pulmien ratkaisuissa.

Mustavalkoinen kuva neljästä miehestä 1970-luvulle tyypillisissä vaatteissa. Pöydällä heidän edessään on Voyager-luotaimen pienoismalli pitkine antenneineen, ja taustalla liitutaululla on laskelmia ja niitä kuvittavia käyriä.
Professori Edward Stone jäi viime vuoden syksyllä eläkkeelle puoli vuosisataa kestäneestä tehtävästään Voyager-projektin johtajana. Kuva tiimistä on vuodelta, jolloin Voyagerit ammuttiin matkaan. Stone on toinen vasemmalta. Kuva: Nasa / JPL-Caltech

Toivoa Nasassa ei ole menetetty. Voyager 1 lähetti myös viime vuonna sekavia viestejä kunnostaan ja toiminnoistaan. Datan korruptoituminen saatiin lopetettua, kun selvisi, että paketti yritti kiertää sellaisen tietokoneen kautta, joka oli suljettu jo vuosia aiemmin.

Voyageria komennettiin käyttämään toimivaa tietokonetta, ja Maassa voitiin todeta, ettei paketissa itsessään ollut vikaa ollutkaan.

Korjaamista hidasti se, että viestien kulku luotaimeen ja takaisin kestää 45 tuntia. Niinpä korjaukseen kului kuukausia. Samasta syystä korjausyritykset ovat nytkin hitaita.

Pyöreä merkki, jossa englanninkielinen teksti, kertoo Voyager -luotaimien matkan jatkuvat Jupeteria, Saturnusta, Uranusta ja Neptunusta kauemmaksi ja kuva esittelee niiden välistä mutkittelevan reitin.
Voyagerien matkaa oli kestänyt 12 vuotta, kun Nasa esitteli uuden logon. Siinä vahvistettiin, etteivät aurinkokunnan kaukaisimmatkaan planeetat enää riittäisi kohteeksi, vaan luotainten matka jatkuisi niitä kauemmaksi. Kuva: Nasa

Voyagerit laukaistiin avaruuteen vuonna 1977. Ykkönen on nyt 24 miljardin kilometrin päässä, ja kakkonenkin on taittanut matkaa jo 19 miljardia kilometriä. Nasan Voyager-sivustolta voi seurata molempien etenemistä maili maililta.

Voyagerien alkuperäiset kohteet olivat Jupiter ja Saturnus, eikä mission pitänyt olla kuin vajaan viiden vuoden mittainen. Odottamattomat havainnot, muun muassa Jupiterin kuun Ion tulivuorten aktiivisuus, innostivat Nasan pidentämään Voyagerien matkaa ja käyttöikää. Nyt sitä on kertynyt miltei puoli vuosisataa.

Puhelin tai tietokone, jolla luet tätä juttua, on varsinainen superlaite Voyagerien tietokoneisiin verrattuna. Jopa autonavaimessa on enemmän muistikapasiteettia. Uuden tiedon mahduttamiseksi Voyagerien on tyhjennettävä muistinsa, kun kulloinenkin datapaketti on lähtenyt kohti Maata.

Voyagerit ovat kuitenkin kyenneet välittämään paljon aivan ainutlaatuista tietoa, planeettojen lisäksi myös muun muassa heliosfääristä eli aurinkotuulen muodostamasta kuplasta, joka suojaa aurinkokuntaamme kosmiselta säteilyltä.

Voyagerit ehtivät lähettää avaruudesta myös 67 000 kuvaa, ennen kuin kamerat suljettiin luotainten kapasiteetin säästelemiseksi pidennetyn matkan tärkeimpiin tarpeisiin. Samasta syystä luotaimista on sammutettu muun muassa lämmittimiä.

Maapallo yhden pikselin kokoisena pisteenä avaruudessa.
Yksi Voyager 1:n viimeisistä kuvista ja samalla kuuluisin on kotiplaneetastamme. Kuuden miljardin kilometrin päästä katsottuna Maa on vain pikselin kokoinen vaaleansininen piste avaruuden äärettömyydessä. Kuva: Nasa / JPL Caltech

Voyager 1:n kymmenestä tutkimusinstrumentista neljä on yhä toiminnassa. Voyager 2:lla sellaisia on yksi enemmän.

Nasassa arvioidaan, että nykyistä määrää voidaan pitää yllä vuoteen 2026 saakka, mutta sitten instrumenteista on vähitellen pakko luopua, vaikka yhteydenpito nyt saataisiinkin uudelleen kuntoon.

Viimeisen tiedelaitteen tutkijat arvelevat sammuttavansa vuonna 2030. Sen jälkeen luotaimet saattavat vielä lähettää joidenkin vuosien ajan insinööritietoa kunnostaan ja etenemisestään.

Voyagerien matka ei kuitenkaan ole päättymässä. Ykkönen jatkaa lentoaan Käärmeenkantajan tähtikuvion suuntaan, ja kakkonen suuntaa Jousimiehen ja Riikinkukon tähtikuvioita kohti.

225 miljoonassa vuodessa luotaimet tekevät täyden kierroksen Linnunradan ympäri, ja kierrokset jatkuvat pitkään sen jälkeenkin, kun kuumeneva Aurinko on kärventänyt Maasta elämän.

Mukanaan luitaimet kuljettavat kullalla päällystetyille kuparilevyille tallennettua valikoitua tietoa meistä – kuvia, ääniä ja musiikkia – siltä varalta, että matkan varrelle sattuisi elämää, joka kykenee tulkitsemaan viestimme.

Miksi rajaton avaruus kiehtoo? Yle Tiede keräsi tuhansilta suomalaisilta kysymyksiä maailmankaikkeudesta ja pyysi asiantuntijoilta vastuksia. Katso ne Areenasta.

Korjattu 5.1. klo 21.15 tähtikuviot, joiden suuntaan luotaimet ovat menossa ja galaksi-sanan virheellinen käyttö.