Kultaisetnoutajat haukkuvat kovaan ääneen ohikulkijoille pirkanmaalaisen omakotitalon pihalla. Pihalla lojuu kaikenlaista tavaraa, kuten metalliverkkoa ja -putkia, kaapelia ja puutavaraa. Lumisen roinan keskellä pyörii myös koiranpentuja.
Omakotitalossa toimii Suomen Kennelliittoon rekisteröitynyt koirankasvattaja. Viime vuosina koirakenneliin on tehty useita eläinsuojelutarkastuksia. Yle on saanut tietopyynnöllä kasvattamon eläintensuojelutarkastuskertomukset vuosilta 2019–2022.
Eläinlääkäri on kehottanut kennelin pitäjää useamman vuoden ajan siivoamaan koiratarhan piha-alueen. Sivullisten puolen vuoden sisällä ottamista kuvista käy ilmi, että pihaa ei ole kehotuksista huolimatta siivottu. Lisäksi eläinlääkäri on huomauttanut kahdesta laihasta koiranpennusta ja kehottanut huolehtimaan eläinten kunnollisesta ravinnonsaannista.
Poliisilla on käynnissä koirakennelistä esitutkinta, jossa kahta henkilöä epäillään eläinsuojelurikoksesta. Tarkastuskertomuksiin on kirjattu myös epäily koirien laittomasta maahantuonnista, koska kasvattajalla ei ollut esittää koirista riittäviä dokumentteja.
Kenneliin tehdyistä tarkastuskäynneistä, huomautuksista ja pentujen pois viennistä huolimatta kasvattaja jatkaa yhä. Aikuiset koirat ovat saaneet jäädä kenneliin.
Ylen selvityksen mukaan Kennelliitossa on rekisteröityneenä koirankasvattajia, jotka teettävät Suomessa nopealla tahdilla isoja määriä suosittujen rotujen koiranpentuja eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Tyypillisesti pentutehtailu on liitetty paperittomiin koiriin, jotka tulevat usein ulkomailta.
Yle on tutkinut tarkemmin kahta pirkanmaalaista kenneliä, joista ensimmäisestä on käynnissä poliisin ja toisesta Tullin esitutkinta. Tulli epäilee kasvattajaa salakuljetuksesta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Kaksi Ylen haastattelemaa perhettä hankki kenneleistä koirat. He ymmärsivät vasta jälkikäteen, ettei kaikki mennyt kuten piti. Yle on nähnyt molempien koirien eläinlääkäritodistukset.
Eemeli oksensi pitkiä matoja
Omakotitalon tuulikaappi vilisi pieniä, valkoisia koiranpentuja kun loimaalainen Kulmalan perhe meni hakemaan varaamaansa koiranpentua kotiin. Koira oli Kulmaloiden ensimmäinen. Suosittu coton de tuléar valikoitui siksi, että rodulta puuttuu kokonaan allergisoiva aluskarva.
Koiranpennun hakutilanne pirkanmaalaisesta kennelistä oli nopea ja vähän sekava, Paula-äiti muistaa.
Kun kasvattaja antoi pennun ostajien syliin, he huomasivat nopeasti, että pentu ei ollut se sama koira, josta hän oli lähettänyt kuvia. Tältä pennulta puuttui kokonaan kuvien pennulla olleet mustat pilkut, joista koiran olisi voinut tunnistaa.
Oli vuosi 2014. Kulmalat olivat luvanneet koiran heidän pojalleen Tuomakselle.
Kotiin päästyä Eemeliksi nimetty pentu alkoi oksentaa pitkiä, inhottavia suolinkaisia, jotka olivat kuin spagettia. Kasvattaja ilmoitti Paula Kulmalan mukaan puhelimessa, että on vain hyvä, että pentu oksentaa madot ulos.
Paula-äiti jäi miettimään, oliko pentua madotettu lainkaan.
– Madot inhottivat niin paljon, että aluksi koiraa oli hoidettava kumihanskat käsissä, hän muistaa.
Koiran terveysongelmat alkoivat, kun Eemeli oli muutaman vuoden ikäinen. Se sai kahteen kertaan jäykän niskan. Tila laukesi vahvoilla kipulääkkeillä.
Ennen viisivuotispäiväänsä Eemelin takajalat kuitenkin halvaantuivat. Eläinlääkäri totesi, että Eemelillä oli rodulleen tavallista pidempi selkä. Kun selkä kuvattiin kävi ilmi, että selkäranka oli pahasti rappeutunut. Yle on nähnyt Eemelin eläinlääkärin kirjauksia.
Tuomas teki päätöksen rakkaan Eemelinsä kohtalosta. Hän ei halunnut, että koira leikataan, koska leikkauksen hyödystä ei ollut takeita. Operaation jälkeen koira olisi joutunut toipumaan liikkumatta häkissä kolmen kuukauden ajan. Eemeli lopetettiin.
Eemelin kasvattaja ei ollut halukas kommentoimaan Ylen toimittajalle mitään.
Bruno-pentu oli pieni ja likainen
Pirkkalassa asuva Sormon perhe oli luvannut pojalleen 18-vuotislahjaksi koiran. Pojan toive oli kultainennoutaja. Äiti Mea Sormo oli huomannut Kennelliiton sivuilta, että samalla kasvattajalla oli myynnissä iso määrä, jopa 12 kultaisennoutajan pentua.
Sormot lähtivät pennun hakuun vajaa vuosi sitten, maaliskuussa. Perheellä oli ollut koiria aiemminkin.
He ajoivat auraamatonta, sohjoista tietä perille talolle, jonka pihassa kultaisetnoutajat haukkuivat aidan takana aggressiivisen oloisesti. Koirien uhkaava käytös tuntui Measta oudolta.
Perheen varaama pentu oli syntynyt tammikuun alussa. Kennelin edelliset pennut oli otettu tarkastuksen yhteydessä kasvattajalta pois. Sitä Sormot eivät tienneet.
Mea Sormon mukaan pennun hakutilanne oli nopea ja erikoinen. Kasvattaja saapui paikalle ja päästi heidät haukkuvien koirien ohi sisälle talon keittiöön, jonka varustelu vastasi pennun ostajista lähinnä kesämökkiä. Sisällä he saivat syliinsä likaisen koiranpennun. Muita pentuja tai ihmisiä ei paikalla näkynyt.
Mea Sormon mukaan kasvattaja halusi pennun hinnan, 2000 euroa käteisellä. Ostajat epäröivät, koska heillä oli vain käsiraha mukanaan. Sormot lähtivät ajamaan lähimpään taajamaan ja automaatille hakemaan rahaa. Päällimmäisenä oli tunne saada koiranpentu mukaan ja pois epämääräisistä oloista.
Perhe sai mukaansa koiranpennun ja pennun eläinlääkärintodistuksen, josta he vasta myöhemmin huomasivat, että sen sydämestä kuuluu sivuääntä. Kasvattaja ei ollut maininnut siitä perheen mukaan mitään. Pennun rekisteröintiä he joutuivat odottamaan kuukauden päivät. Bruno-koira on kuitenkin toistaiseksi voinut hyvin.
Vastaava kokemus on myös toisella, samasta kennelistä koiransa ostaneella. Yle on kuullut helsinkiläisen kultaisennoutajan omistajan kertomuksen samasta kasvattajasta.
Kasvattaja ei halunnut antaa Ylelle haastattelua.
Kennelliitto: Kynnys kennelin tyhjentämiseen on korkea
Suositun koirarodun pentu maksaa keskimäärin 2 000 euroa, mikä tekee kasvattamisesta houkuttelevaa. Ylen tarkistamien verotietojen mukaan satoja pentuja teettäneen kasvattajan tulot ovat kuitenkin olleet vain muutamista tuhansista eurosta reiluun 10 000 euroon vuodessa. Koirien kasvattaminen on verotettavaa tuloa.
Suomen Kennelliiton mukaan koirien kasvattamisen ongelmat liittyvät yleensä siihen, että koiranpentuja teetetään samoilla, liian nuorilla nartuilla liian usein.
Ongelmia voi olla myös koirien olosuhteissa. Pahimmillaan eri-ikäiset urokset ja nartut ovat tekemisissä keskenään, mikä lisää koirien sisäsiittoisuutta, heikentää niiden perimää ja lisää sairauksia.
Kennelliiton hallituksen jäsen ja jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sanoo, että syyte eläinsuojelurikoksesta koirakenneleistä nostetaan suhteellisen harvoin. Tavallisempi on syyte eläinsuojelurikkeestä. Molemmista tuomiona voi olla sakkoja tai rikoksesta pahimmillaan määräaikainen tai ikuinen eläintenpitokielto.
Sainion mukaan kynnys ison kennelin tyhjentämiseen on korkea. Ihmisille annetaan mahdollisuus korjata tilanne. Tyhjentäminen on myös kallista ja eläimille pitää aina löytää joku sijoituspaikka.
Kennelliitossa toimii kasvattajatoimikunta, joka selvittää epäselvät tapaukset. Kasvattajalle voi tulla seuraamuksia, eikä toimintaa voi jatkaa Kennelliiton alla. Rekisteröityneen kasvattajan ja sen kennelnimen poistaminen järjestön rekisteristä on kuitenkin pitkä ja monipolvinen prosessi.
Tullin esitutkinnassa oleva kasvattaja on Kennelliiton rekisterin perusteella allekirjoittanut edunvalvontajärjestön kasvattajasitoumuksen, jolla hän sitoutuu liiton sääntöihin ja voimassaolevan lainsäädäntöön. Toinen tutkittu kasvattaja ei ole.
Ennen vuotta 2022 kennelnimen hankkinut kasvattaja ei menetä kennelnimeään, vaikka ei olisi allekirjoittanut kasvattajasitoumusta.
Koirien kasvatus perustuu pitkälti kasvattajan omiin ilmoituksiin kennelin toiminnasta, sen sisällöstä ja laajuudesta. Esimerkiksi Kennelliitolla on järjestönä vain vähän keinoja puuttua yksittäisten kasvattajien toimintaan. Se kun ei ole viranomainen.
Kennelliitto on antanut lausuntonsa lakiluonnokseen vuoden alusta voimaan tulleeseen uuteen eläinten hyvinvointilakiin. Uusi laki pyrkii torjumaan harmaata taloutta ja salakuljetustoimintaa Suomeen. Se vaatii myös kaikkien koirien rekisteröimistä Ruokavirastoon.
