Riihimäen vanhasta Voimalasta rakennetaan Suomen vastinetta Tallinnan Fotografiskalle – mukaan houkuteltiin Akun Tehdas

Akun Tehdas ja Tampere-talo ovat tulossa mukaan kehittämään keskeisellä paikalla sijaitsevasta kiinteistöstä kulttuurin ja elämysten tehdasta.

Riihimäen kaupunki on kasaamassa vahvaa tiimiä Voimalan toiminnan käynnistämiseen. Tavoitteena on avata kulttuuri- ja tapahtumakeskus vuonna 2027, jolloin Riihimäelle on suunnitteilla asuntomessut.
  • Johanna Talasterä

Riihimäen kaupunki on nappaamassa rinnalleen Akun Tehtaan ja Tampere-talon kehittämään vanhasta voimalakiinteistöstä ainutlaatuista tapahtuma- ja kulttuurikeskusta.

Aiesopimuksen solmiminen edellyttää Riihimäen kaupunginhallituksen käsittelyä ja hyväksyntää tiistaina 30. tammikuuta.

Tähtäimessä on avata kulttuuri- ja tapahtumakeskus vuonna 2027, jolloin Riihimäelle on suunnitteilla asuntomessut.

Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho arvelee, että kaupunkilaiset eivät ole oikein uskoneet yli 15 vuotta kylmänä olleen voimalarakennuksen uuteen nousuun kulttuurikeskuksena.

– Riihimäkeläiset ovat varmaan suhtautuneet Voimalaan, että emme usko ennen kuin näemme. Se on ymmärrettävää. Mutta aiesopimus on keskeinen askel kohti konkretiaa, vakuuttaa Eho.

Neljä ihmistä seisomassa Riihihimäen voimalan vanhassa turbiinihallissa.
Voimalan rouheus viehättää uusia yhteistyökumppaneita. Kuvassa Tampere-talon Paulina Ahokas (vas.), Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho, Akun Tehtaan Juha Torvinen ja A-Insinöörien Antti Tuomela. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Riihimäen Voimalan loistava sijainti on yksi vetonaula, joka innosti Akun Tehtaan ja Tampere-talon mukaan.

– Location, location, location, eli sijainti. Voimala on liikenteen solmukohdassa, aivan Riihimäen rautatieaseman vieressä, toteaa Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Hän jatkaa, että Riihimäki sijaitsee Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän varrella. Matka pääkaupunkiseudulta taittuu junalla nopeasti.

Ahokas on vaikuttunut Riihimäen kaupungin strategiasta, jolla nostetaan esille omia vahvuuksia esimerkiksi koulutuksessa ja elinkeinoelämässä.

Hänet vakuutti myös se, että Riihimäki lähti dynaamisesti hakemaan kumppanuuksia Voimala-hankkeessa.

– Minusta tuntuu, että Riihimäellä on todella tajuttu tapahtumien ja kaupungin menestymisen kohtalonyhteys.

Havainnekuva Riihimäen voimalan pääsalista päivällä, isossa hallissa istumakatsomo taustalla, valoa tulee sisään isoista ikkunoista.
Havainnekuva Riihimäen Voimalaan suunnitellusta pääsalista. Kuva: JKMM Arkkitehdit

Tampere-talon tytäryhtiö Talo Events oy vuokraa tapahtumatiloja yrityksille ja konserttijärjestäjille. Se vastaisi Voimalan pääsalin ja aulakerroksen ravintolapalveluiden järjestämisestä.

”Tuollahan voi tehdä ihan mitä vaan”

Akun Tehtaan hallituksen jäsen Juha Torvinen kehuu 5 000 neliömetrin kokoista, punatiilistä kiinteistöä huikeaksi rakennukseksi.

– Kun tulimme katsomaan Voimalaa, totesimme, että tuollahan voi tehdä ihan mitä vaan. Sinne voi tehdä aivan mitä tahansa.

Akun Tehdas on aiesopimuksen mukaan Voimalan tekninen asiantuntija ja tapahtumatekniikan kumppani.

Havainnekuva Riihimäen Voimalan lämpiöstä päivällä, isossa hallissa ihmisiä, valoa tulee sisään isoista ikkunoista.
Riihimäen Voimalaan suunnitteilla oleva lämpiö havainnekuvassa. Kuva: JKMM Arkkitehdit

Juha Torvisen mukaan on hienoa olla mukaan projektissa jo tässä vaiheessa, kun suunnitelmat ovat vielä pöydällä.

– Nyt voimme vaikuttaa asioihin. Meidän ja Tampere-talon kokemusta voidaan oleellisesti hyödyntää.

Haaveena Suomen Fotografiska

Mukana Voimalan kehittämisessä on myös Riihimäen kaupungin kanssa kiinteistökehityksestä vastaava A-Insinöörit.

Hankekehitysyksikön johtaja Antti Tuomela A-Insinööreistä vertaa rouhean Voimalan luonnetta ja kiinteistön mahdollisuuksia Tallinnan Fotografiskaan, joka on vanhalle teollisuusalueelle rakennettu urbaani keskus. Telliskiven alueella on taidehallin lisäksi kahvioita ja tapahtumia lähes ympäri vuorokauden.

Havainnekuva Riihimäen voimalan pääsalista illalla, isossa hallissa istumakatsomo taustalla.
Havainnekuva Riihimäen voimalan pääsalista illalla. Isossa salissa voidaan järjestää monenlaisia konsertteja ja tapahtumia. Kuva: JKMM Arkkitehdit

Samankaltaista hieman silottelematonta lopputulosta haetaan myös Riihimäen Voimalassa. Tuomelan mukaan tavoitteena on kehittää kiinteistöstä suhteellisen edullisesti turvallinen ja terveellinen rakennus.

– Tallinnan Fotografiskan kehittämisessä ei ole käytetty älyttömän paljon rahaa, mutta kohde on turvallinen. Löydämme varmasti resurssiviisaan ratkaisun, joka on vetovoimainen ja toimiva, summaa Tuomela.

Sijoittajilta haussa noin 20 miljoonaa

Kesäkuun loppuun mennessä on oltava valmiina suunnitelma mitä Voimalalle tehdään ja kuka sen rahoittaa. A-Insinöörit hakee arviolta noin 20 miljoonaa sijoittajilta.

Riihimäen Voimalan rakennuksen tulevan käytön konseptisuunnitelmaa leikkauskuvassa aulan kohdalta.
Kaaviokuvaa Riihimäen Voimalan mahdollisista tulevista käyttötarkoituksista ja toimintojen sijoittelusta Rambollin laatimassa toimintakonseptissa. Kuvattu 7. kesäkuuta 2023 Riihimäellä. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Riihimäen kaupunki ei ole halukas sijoittamaan taloon, kertoo kaupunginjohtaja Jouni Eho. Hänen mukaansa kaupunki voi vuokrata tiloja pitkällä sopimuksella.

Kaupungin kehittämispäällikkö Kristian Keinänen arvioi, että taloon voisi sijoittua esimerkiksi kaupungin museotoimea ja Hämeen ammattikorkeakoulun tiloja.

Voimala on rakennettu puupaalujen varaan. Niiden kestävyyttä on aiemmin epäilty. Kaupunki on tutkinut maapohjaa ja sen mukaan paalut ovat hyvässä kunnossa.