LONTOO Britanniassa armeijan johto hätyyttää kansaa liikkeelle vedoten sodan uhan kasvamiseen Venäjää vastaan. Maavoimien komentaja, kenraali Patrick Sanders haluaa kouluttaa ja aseistaa kansalaisia mahdollisen maasodan varalle.
Sanders kehottaa maan johtoa lanseeraamaan miesten ja naisten kansalaisarmeijan, joka pystyisi osallistumaan maasotaan. Hän ei vaadi asevelvollisuutta, mutta peräänkuuluttaa asennemuutosta maassa, joka on tottunut vapaaehtoisuuteen perustuvaan ammattilaisarmeijaan.
Sanders vaatii kansalaisia aseisiin, koska Britannian armeija on hänen mukaansa liian pieni. Maavoimien joukot eivät kenraalin mukaan riitä taistelemaan Venäjää vastaan. Hän vaati nykyisten, 74 000 sotilaan vahvuisten jalkaväen joukkojen kasvattamista 120 000 sotilaaseen.
– Mutta tämäkään ei ole tarpeeksi, Sanders sanoi viime viikolla puheessaan kansainvälisessä panssaroitujen ajoneuvojen näyttelyssä Lontoossa.
Sandersin mukaan Ukrainan konflikti ”osoittaa brutaalisti, että armeijat aloittavat sotia, kansalaiset voittavat ne”.
– Ystävämme Itä- ja Pohjois-Euroopassa, jotka tuntevat Venäjän uhan lähempänä akuutisti, ovat jo alkaneet valmistella kansallista taisteluvalmiutta, hän sanoi.
Armeija ja hallitus eri linjoilla
Asevoimat on jo pitkään ollut tyytymätön hallituksen tekemiin puolustusbudjetin leikkauksiin, jotka ovat johtaneet sotilaiden määrän vähenemiseen. Koko asevoimissa palvelee parhaillaan aktiivisesti yhteensä 184 000 henkilöä.
Britannian pääministerin kanslia vähätteli kuitenkin kenraalin arvioita ”hyödyttömiksi” ennustuksiksi tulevaisuuden konflikteista. Apulaispuolustusministeri James Heappey sanoo, että puheet asevelvollisuuden käyttöönotosta mahdollisen Naton ja Venäjän välisen sodan takia ovat hölynpölyä.
Entinen pääministeri Boris Johnson puolestaan kannatti kenraali Sandersin kehotusta ja lupautui itsekin liittymään kansalaisarmeijaan, jos sellainen perustetaan.
Sandersin puheet liittyvät Euroopassa laajemminkin käytävään keskusteluun sodan mahdollisesta laajenemisesta Nato-maihin. Naton Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraali Richard Shirreff kirjoitti The Times -lehdessä, että on ”aika ajatella ennenkuulumatonta” ja pohtia asevelvollisuutta Britanniassa Venäjä-pelotteeksi.
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan, amiraali Rob Bauerin mukaan Britannian kansa tarvitsee asennemuutoksen aikakauteen, jolloin ”mitä tahansa voi tapahtua milloin vain”.
Asevelvollisuus on ollut voimassa Britanniassa vain kahteen otteeseen, ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Puolustusministeriön mukaan Britannialla ei ole aikeita ottaa käyttöön yleistä asevelvollisuutta.
Yhdysvallat tuo ydinpommeja Englantiin
Daily Telegraph -lehden mukaan Yhdysvallat aikoo sijoittaa ydinohjuskärkiä Britanniaan ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen. Yhdysvalllat veti kylmän sodan aikaiset ydinaseet pois Suffolkista vuonna 2008.
Lehden näkemien Yhdysvaltain puolustusministeriön hankintadokumenttien mukaan Yhdysvallat valmistelee ydinaseisiin liittyvää tehtävää RAF Lakenheadin tukikohdassa Etelä-Englannin Suffolkissa lähiaikoina. Tukikohta on Yhdysvaltain ilmavoimien käytössä.
Lehden mukaan tukikohtaan sijoitetaan B-61-ydinpommeja, joiden räjähdysvoima vastaa noin neljää Hiroshimaan toisessa maailmansodassa pudotettua pommia. Tukikohdassa on myös F-35-häivehävittäjiä.
Yhdysvaltain joukoille aletaan rakentaa asuntoja kesäkuussa. Tukikohtaan olisi tilattu ballistisia kilpiä suojaamaan ”arvokasta omaisuutta”.
Britannian puolustusministeriön edustaja kertoi lehdistölle, että Britannian ja Naton ei ole tapana myöntää eikä kieltää ydinaseiden läsnäoloa missään kohteessa.
Nato-maista Saksa ohitti Britannian viime vuonna puolustusbudjetissa. Britannia on nyt kolmannella sijalla Yhdysvaltain ja Saksan jälkeen, vaikka se käytti 65,8 miljardia dollaria puolustukseen viime vuonna.
Puolustusmenojen karsimisesta huolimatta Britannia on aktiivisesti tukenut Ukrainaa. Se on antanut 5,4 miljardia euroa sotilaallista tukea kahden viime vuoden aikana.
Tänä vuonna Britannia lähettää sotilastukea liki kolmella miljardilla eurolla. Se on kouluttanut ukrainalaisia sotilaita ja siviilejä sekä toimittanut muun muassa aseita, panssariajoneuvoja, risteilyohjuksia ja drooneja.
Britannian sotalaivat puolestaan ovat ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen mukana konfliktissa Punaisellamerellä huthikapinallisia vastaan.
