Miljardibisnes ulkomerellä odottaa pelisääntöjä – tuulivoimayhtiöt haluavat yksinoikeuksia merialueiden käyttöön

Tuulivoima-ala odottaa, että valmisteilla oleva laki mahdollistaa yrityksille määräaikaisen yksinoikeuden tuulipuiston suunnittelemiseen ja rakentamiseen tietylle alueelle.

Tuulivoimala Porin Tahkoluossa, tuulimyllyt pyörivät merellä. Kuvan edustalla on lintututka, joka ilmoittaa, jos voimalat täytyy pysäyttää lähestyvän lintuparven vuoksi.
Suomen ensimmäinen merituulivoimala sijaitsee Porin edustalla Tahkoluodossa. Pääosa nyt vireillä olevista hankkeista sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle kymmenien kilometrien päähän rannikosta. Kuva: Jussi Vierimaa / Yle
  • Mika Viljanen

Merituulivoiman rakentaminen on Suomelle ja maan teollisuudelle valtava mahdollisuus.

Tutkimuslupia tuulivoimayhtiöille on Suomen läntisen merialueen talousvyöhykkeelle myönnetty toistakymmentä, ja osa hankkeista on edennyt jo ympäristövaikutusten arviontimenettelyyn saakka.

Tuulivoima-ala haluaisi nopeasti saada tarkat pelisäännöt siihen, ketkä lopulta saavat oikeuksia rakentaa merituulivoimaa talousvyöhykkeelle. Tähtäimessä on malli, jossa yhtiölle myönnettäisiin jo varsin varhaisessa vaiheessa yksinoikeus tietylle alueelle.

Talousvyöhykkeellä tarkoitetaan aluevesien ulkopuolista merialuetta, jossa Suomella on oikeus tutkia ja hyödyntää luonnonvaroja.

Henkilökuvassa Anni Mikkonen, Tuulivoimyhdistyksen toimitusjohtaja.
Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen korostaa yrityslähtöisyyttä merituulivoimahankkeissa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Tällä hetkellä uusia merialueita pääsee kyllä tutkimaan, mutta jatko tästä eteenpäin onkin pitkälti hämärän peitossa. Kiirekin olisi, sillä ensimmäiset investointipäätökset aiotaan tehdä lähivuosina.

Esimerkiksi kolmea jättikokoista merituulipuistoa suunnitteleva OX2-yhtiö arvioi, että luvitusprosessin sujuessa liukkaasti sähköntuotanto voisi alkaa jo vuonna 2030.

Anomuksia yksinoikeuksista on jo tehty työ- ja elinkeinoministeriölle, vaikka itse lainsäädäntöhanke on vielä kesken.

Toistaiseksi Suomessa on vasta yksi merellä toimiva tuulipuisto. Porin edustalla sähköä tuottava Tahkoluodon merituulipuisto on sekin laajenemassa.

Tavoitteena on saada merituulivoimaa koskeva talousvyöhykelaki lausuntokierrokselle tänä keväänä ja eduskuntaan syksyllä.

– Keskeistä uudessa laissa olisi se, että yritys voisi saada yksinoikeuden haluamalleen merialueelle. Malli voisi olla sellainen, että alustavien tutkimusten jälkeen valtio kilpailuttaisi alueen siitä kiinnostuneille, kiteyttää Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Ministeri: Sääntöjen oltavat selkeät

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan korostaa, että kyse on ainutlaatuisista alueista, joita on olemassa rajallinen määrä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi pelisääntöjen lisäksi edistää kunnianhimoisesti merituulivoiman rakentamista.

Kai Mykkänen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) haluaa merituulivoimalle kestävät ja kilpailukykyiset pelisäännöt. Kuva: Tiina Jutila / Yle

– Meidän täytyy löytää oikeudenmukainen ja suomalaisen veronmaksajan kannalta järkevä tapa kaupata oikeuksia merituulivoiman tuotantoon, Mykkänen toteaa.

Hän pitää tärkeänä, että pelisäännöistä tehdään riittävän selkeät, jotta Suomi pystyy kilpailemaan miljardiluokan hankkeista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan tai Saksan kanssa.

– Tavoite on, että merituulivoima ei kohtuuttomasti häiritse muuta toimintaa ja toisaalta pelisääntöjen pitää viestittää tuulivoimayhtiöille, että Suomeen kannattaa panostaa, Mykkänen sanoo.

Tuulivoimayhtiöiden halu saada varhaisessa vaiheessa yksinoikeuksia parhaille merituulivoima-alueille on ymmärrettävää.

Kuuntele, millaisia ajatuksia ministeri Kai Mykkäsellä on merituulivoiman pelisäännöistä

Sopivan alueen tutkimiseen ja ympäristövaikutusten arviointiin uppoaa iso säkillinen miljoonia, eivätkä yhtiöt nykytilanteessa voi olla varmoja siitä, kuka lopulta saa ja millaisin ehdoin oikeuden merituulivoiman rakentamiseen tietylle alueelle.

Miljardeja euroja verotuloja?

Varsin kriittinen asia merituulivoimaa koskevan talousvyöhykelain valmistelussa on se, miten merituulivoimaa tulevaisuudessa verotetaan. Se on olennainen kysymys, kun nyt hankkeitaan valmistelevat tuulivoimayhtiöt tekevät kannattavuuslaskelmiaan.

Alan toimijat ovat viestineet julkisuuteen toiveen, että valtio ei rahastaisi tuulivoimayhtiöitä siinä vaiheessa, kun merialueiden käyttöoikeuksia kilpailutetaan.

Toiveena on, että valtion kassa saisi täytettä esimerkiksi kohtuullisen kiinteistöverotuksen ja käyttöoikeusmaksujen muodossa. Iso hyöty yhteiskunnalle tulee jo siitä, jos arviot voimaloiden rakentamisen ja ylläpidon työllisyysvaikutuksista pitävät.

Toimitusjohtaja Anni Mikkonen valottaa tuulivoimayhtiöiden toiveita merituulivoiman verottamisesta

Jos kaikki vireillä olevat merituulivoimahankkeet toteutuisivat, tuottaisi se viime keväänä tehdyn arvion mukaan Suomelle usean miljardin euron verohyödyn ja työtä lähes 150 000 henkilötyövuoden edestä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että tuulivoimaloiden rakentaminen jopa sadan kilometrin päähän Suomen rantaviivasta on kallista puuhaa.

– Rakentamisen kalleus pitäisi huomioida tulevaisuuden verotuksessa, ettei lisätä sitä kustannusrasitetta kohtuuttomasti talousvyöhykkeelle, Mikkonen tiivistää.