Analyysi: Arvoliberaali presidentti kelpaa kansalle sittenkin

Ylen presidenttikyselyn perusteella cityliberaalin äänestäminen ei ole suomalaisille niin mahdotonta kuin julkisuudessa on vaikeroitu, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes.

Alexander Stubb ja Pekka Haavisto Politiikkaradion studiossa.
Presidentinvaalit pidetään sunnuntaina, joten kampanjointiaika alkaa olla vähissä. Ensimmäisellä kierroksella äänestäneistä alle puolet teki äänestyspäätöksensä viimeisen viikon aikana. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
  • Tulikukka de Fresnes

Ylen presidenttikyselyssä kokoomuksen Alexander Stubbin ja valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr.) kannatusero ei ole suurensuuri, kahdeksan prosenttiyksikköä.

Kannatusero on kuitenkin selvästi isompi kuin vaalien ensimmäisen kierroksen täpärä 1,4 prosenttiyksikön ero.

Kysely valottaa myös ”kaiken ratkaisevaa” kysymystä eli sitä, kenelle ensimmäiseltä kierrokselta pudonneiden ehdokkaiden 1,5 miljoonaa ääntä todennäköisesti periytyvät.

Asiaa on spekuloitu jo toista viikkoa, ja tuoreessa Ylen kyselyssä huomioitiin se, ketä vastaaja äänesti ensimmäisellä kierroksella.

Selviää, että kolme neljästä perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa äänestäneestä kertoo äänestävänsä toisella kierroksella Stubbia. Heistä runsas kymmenesosa äänestäisi Haavistoa. Stubbille tämä tarkoittaisi jopa noin 400 000 äänen etumatkaa.

Valitsijayhdistyksen Olli Rehnin (kesk.) lähes puolesta miljoonasta äänestäjästä noin puolet vastaa äänestävänsä Stubbia ja kolmannes Haavistoa. Nämä yhteensä lisäisivät osaltaan Stubbin etumatkaa sadalla tuhannella äänellä.

Haavisto saa kiriä puolestaan vasemmistoliiton Li Anderssonilta ja SDP:n Jutta Urpilaiselta, joilta vapautuu yhteensä lähes 300 000 ääntä.

Anderssonia äänestäneistä jättiosa eli yhdeksän kymmenestä vastaa äänestävänsä toisella kierroksella Haavistoa, ja Urpilaisen äänestäjistä neljä viidennestä.

Jos vastaajat todella toteuttavat aikeensa ja menevät vaaliuurnille, enemmistö kodittomiksi jääneistä äänistä on siirtymässä Stubbille.

Sormi ei mennytkään suuhun

Aineisto paljastaa myös sen, että valinta kahden cityliberaalin, Haaviston ja Stubbin välillä ei ole suomalaisille lainkaan niin vaikea pala kuin niin mediassa kuin vaikkapa ensimmäisen kierroksen perintöprinssin Halla-ahon puolueesta on arveltu.

Vain kymmenesosa Halla-ahoa äänestäneistä, ja hieman useampi eli kuudesosa Rehniä äänestäneistä ei osaa sanoa, kummalle antaa äänensä.

Tämän perusteella uhkakuvat siitä, että konservatiivit tai maaseudun miesäänestäjät lamaantuisivat kahden EU-myönteisen arvoliberaalin ehdokkaan edessä ja jättäisivät siksi sankoin joukoin äänestämättä, lienevät vahvasti liioiteltuja.

Valinta kahden kansainvälisen kaupunkilaisehdokkaan välillä tuskin on kaikille riemujuhlaa, mutta äänestysprosentin romahtamiseen tuore mittaus ei viittaa. Tämän puolesta puhuu myös ennakkoäänestyksen ennätyskorkea aktiivisuus.

Kun vaalilappu on kopissa edessä, paine saa useimmat tiristämään jonkin luvun, vaikka suosikkiehdokas ei olisikaan enää pelissä mukana.

Vertailun vuoksi: presidentinvaalien toisella kierroksella vuonna 2012 äänestysprosentti notkahti ensimmäiseen verrattuna, mutta vuoden 2006 vaaleissa nousi.

Loppukirin kello raksuttaa Haavistolle

Liikkuvissa äänestäjissä ja toisaalta äänestämisestään epävarmoissa kytee Pekka Haaviston ja hänen tukijoidensa hauras toivo.

Viimeisten tenttien onnistumisilla tai kömmähdyksillä voi olla vaikutusta. Kampanjoinnin loppumetreillä pintaan on jo pulpahdellut suoraan politiikan sisältöihin liittymättömiä keskustelunavauksia, joiden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen ei voi tietää.

Haaviston kampanjatiimi on kääntänyt Stubbin historiallisen suuren, noin 2,5 miljoonan euron vaalipotin eräänlaiseksi pienen ja suuren väliseksi kamppailuksi, jolla Haaviston kampanjatiimi kirittää lahjoittajiaan. Kirin ansiosta Haavistonkin potti on noussut yli 1,7 miljoonaan.

Viime viikolla Svenska Ylen uutinen taas nosti pintaan Haaviston pitkäaikaisen puolison Antonio Floresin sukupuolen vaikutuksen äänestämiseen. Tällä viikolla Helsingin Sanomien kyselyssä 40 prosenttia Stubbin äänestävistä vastasi, että Haaviston seksuaalinen suuntautuminen on syy olla äänestämättä tätä.

Osa voi saada noistakin kyselyistä tukea omille asenteilleen, mutta osa voi myös suivaantua lähtemään uurnille ja äänestämään Haaviston puolesta.

Kyselyn taustatiedoista selviää sekin, että ensimmäisellä kierroksella melkein puolet valitsi ehdokkaansa vasta viimeisellä viikolla.

Pulinat voidaan toki lopettaa vasta, kun vaalit on käyty.

Stubb ja Haavisto kohtaavat torstai-iltana Ylen presidenttiväittelyssä. Suora lähetys TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21. Ohjelman toimittavat Matti Koivisto ja Marja Sannikka.

Korjaus klo 8.06: Ensimmäisestä kappaleesta kannatusero korjattu yhdeksästä kahdeksaksi prosenttiyksiköksi.