Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan hallitus ei peräänny työmarkkinauudistuksista, eikä mieti mitä lakot maksavat.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan lakkojen menetykset Suomen taloudelle, yrityksille ja työpaikoille nousevat yhteensä jo lähes miljardiin euroon.
Satoselta kysyttiin Ylen Politiikkaradiossa, toteuttaako hallitus ammattiyhdistysliikkeen vastustamat uudistukset, maksoi mitä maksoi.
– Emme lähde nyt rajaa miettimään, koska nämä ovat pitkän aikavälin uudistuksia, Satonen vastasi.
Sen sijaan Satonen toivoo ay-liikkeen vakavasti miettivän, mitä lakot maksavat ja mitkä ovat niiden seuraukset.
– Tässä kaivetaan vain lisää kuoppaa, joka jää kaikkien maksettavaksi, Satonen arvostelee.
Hän varoittaa, että lakkoilu voi johtaa uusiin yt-neuvotteluihin ja työpaikkojen menetyksiin.
Satonen: Tilanne osoittaa, että poliittisille lakoille tarvitaan pelisäännöt
Päällä olevat laajat työtaistelut osoittavat Satosen mukaan sen, että poliittisille lakoille tarvitaan rajoituksia.
– Mahdollistamme jatkossakin poliittiset lakot, mutta jotta niistä ei koituisi sellaisia vahinkoja kansantaloudelle kuin nyt koituu, me tarvitsemme pelisäännöt, Satonen sanoi Politiikkaradiossa.
Hallitus on valmistelemassa esitystä poliittisten lakkojen rajoittamisesta. Esimerkiksi niiden kestoa rajattaisiin vuorokauteen, eikä poliittista työtaistelua saisi aloittaa samasta asiasta yhtä kertaa enempää.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvosteli lakkorajoituksia kovin sanoin Ylen aamussa tammikuussa.
Koskisen mukaan poliittisia lakkoja koskevat rajoitussuunnitelmat ovat tyypillisiä autoritaarisille järjestelmille, koska poliittiset työtaistelut kuuluvat demokratiaan.
Satonen kummastelee arvostelua ja huomauttaa, että eurooppalaisessa vertailussa Suomessa kaavaillut muutokset ovat joko keskitasoa tai maltillisemmasta päästä rajoituksia.
– Voisin todeta Seppo Koskiselle ja muillekin, että katsotaan vaikka Isoa-Britanniaa, joka on yksi demokratian mallimaa, niin siellä nämä poliittiset lakot on kokonaan kielletty. Samoin Saksassa. Ruotsissa ne on käytännösä oikeuden päätöksillä rajattu 23 tuntiin, Satonen sanoo.
Ammattijärjestöt ovat pitäneet esillä sitä, että poliittisella lakkoilulla on Suomessa saavutettu muun muassa yleinen ja yhtälainen äänioikeus.
Satosen mukaan esimerkki on erinomainen, sillä sata vuotta taaksepäin mentäessä työntekijöiden asemaa on ollut syytä puolustaa tiukoillakin keinoilla, mutta nyt tilanne on täysin toinen.
– Me olemme ihan erilaisessa maailmantilanteessa tällä hetkellä. Meillä on itse asiassa monilla aloilla ollut pitkään työvoimapula. Työttömyys on jonkin verran noussut ja vaarana on, että näiden lakkojen takia se nousee lisää.
Satonen toivoo jännitteen laukeavan, kun esitykset tulevat julki
Suunnitelmat lakko-oikeuden rajoittamisesta ovat vain yksi osa hallituksen työelämäpakettia, joka on saanut ammattiyhdistysliikkeen takajaloilleen ja johtanut pahenevaan lakkokierteeseen.
Satosen mukaan lakoilla ei tule olemaan vaikutusta hallituksen toimintaan. Hän pitää niitä ylimitoitettuina ja toivoo, että työntekijäpuoli palaa takaisin kolmikantaisiin työryhmiin osallistumaan hallituksen esitysten valmisteluun.
Työntekijät ovat pitäneet kolmikantaista valmistelua teatterina, mutta Satosen mukaan esityksissä on valtavasti yksityiskohtia, joihin valmistelun aikana pääsisi vaikuttamaan.
Lakko-oikeuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen lisäämistä koskevien lakiesitysten sisältö yksityiskohtineen tulee pian julkisuuteen, minkä Satonen toivoo helpottavan tilannetta.
– Toivon, että se laukaisee jännitettä ja mahdollistaa myös sen, että voimme palata neuvottelupöytään tästä vientivetoisesta mallista, Satonen sanoo.
Satonen tarjosi syksyllä työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta etsiä vientimallille omaa vaihtoehtoa.
Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK katkaisi kuitenkin neuvottelut ennen joulua.
Nyt hallitus vie mallia eteenpäin palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta.
