– Siellä lepää, tokaisee kokoomuksen järjestöpäällikkö Sanna Kalinen. Pahvista valmistettu Alexander Stubb -hahmo on juuri asetettu vitriiniin. Pahvi-Stubb jää tänne, Porvarillisen työn arkiston vitriiniin, rinnallaan Jyrki Katainen, Raimo Ilaskivi, Sauli Niinistö ja vuoden 2019 EU-vaaleissa ehdolla ollut Mikael Ropo.
Presidentinvaalit ratkesivat 11. helmikuuta, kun Alexander Stubb sai 51,6 prosenttia äänistä. Toiseksi tuli Pekka Haavisto 48,4 prosentin ääniosuudella.
Vaaleja varten painettiin pahvihahmoja ja tehtailtiin tuhansia sukkia. Selvitimme, mitä kampanjamateriaaleille ja vaalituotteille tapahtuu vaalien jälkeen.
Alexander Stubbin kampanjan tuotteita myytiin joistakin sadoista muutamiin tuhansiin kappaleisiin, kertoo Alex24 Kansalaisverkoston vetäjä Kaisa Leikola.
– Suosituimmiksi kampanjatuotteiksi muodostuivat varmaankin säistä johtuen kampanjan kaksi eriväristä pipoa, hän sanoo.
Leikola kertoo, että kaikki hankitut tuotteet menivät käytännössä loppuun.
– Tuotteiden suosio yllätti meidät, eli osaa tuotteista tilattiin kampanjan aikana lisää. Käytännössä meille ei jäänyt tuotteista kuin arkistokappaleet.
Voit katsoa kuvia suurempana klikkaamalla niitä.
Sanna Kalinen ja arkistonjohtaja Riku Keski-Rauska kättelevät, kun pahvi-Stubb on siirretty virallisesti Porvarillisen työn arkistoon.
Kaisa Leikolan mukaan kampanjan perusperiaate oli että vaalituotteet eivät olleet varainhankintatuotteita, eli ne hinnoiteltiin niin, että tuotot kattaisivat menot. Leikola kertoo, että heillä ei ole lopullisia laskelmia kampanjan tuotoista vielä käytössä.
Perussuomalaisten puoluetoimistosta kerrotaan, että heillä ei ollut myytäviä tuotteita. Jussi Halla-ahoa mainostavaa pipoa ja huivia käytettiin mainostuotteena.
– Niitä jaettiin ilmaiseksi, mutta ei kuitenkaan yleisesti kaikilla turuilla ja toreilla. Niitä oli teetetty satoja ja oli erittäin kysytty tuote, ne revittiin käsistä ja ne loppuivat, Jussi Halla-ahon vaalikampanjasta kerrotaan.
Myös pinssit olivat näissä vaaleissa erittäin suosittuja, niitä meni enemmän kuin yleensä aiemmissa vaaleissa.
Pinssejä oli kolmea erilaista ja niitä meni hirveät määrät. Niiden perään myös kyseltiin.
Pahvinen Halla-aho-hahmo on tällä hetkellä eduskuntaryhmän huoneessa. Joitain kappaleita voi olla myös piiriyhdistyksillä tallessa.
Olli Rehnin kampanjassa menivät parhaiten kaupaksi sukat. Niitä myytiin tuhansia kappaleita, kertoo kampanjakoordinaattori Linda Lähdeniemi. Lähdeniemen mukaan tuotteita ei jäänyt kampanjan jälkeen paljoakaan jäljelle.
– Lakut myytiin loppuun jo ennen ensimmäisen kierroksen vaalipäivää. Sukkia jäi muutamia pareja isoja kokoja, jotka kampanja lahjoitti alueille, hän kertoo.
Koko kampanjan tuotteiden hankintahinta oli noin 62 000 euroa. Tarkka kokonaistuotto selviää tilinpäätöksen yhteydessä, mutta Lähdeniemen mukaan tuotteiden tuotot kattoivat menot.
Esimerkiksi sukkia myytiin ulos noin kaksinkertaisella hinnalla verrattuna hankintahintaan. Lähdeniemen mukaan myyntituotteilla oli tuoton lisäksi myös toinen tärkeä funktio.
– Ne toimivat kampanjan markkinointimateriaalina, sympaattisina ja konkreettisina kampanjan elementteinä.
Pahvista valmistetun Olli Rehn -hahmon kehykset puristettiin kasaan kauppakeskuksen lastauslaiturilla Helsingissä 2. helmikuuta.
Painettuja materiaaleja jäi jäljelle pieniä määriä. Paperiset tuotteet, kuten esitteet, laitettiin paperinkeräykseen ja muutamia ylimääräisiä julisteita annettiin kampanjan aktiiveille, jotka halusivat niitä muistoksi kampanjasta, Linda Lähdeniemi kertoo.
– Pahvi-Ollit olivat erittäin haluttua tavaraa ja ne lähtivät hyvin nopeasti eri tilaisuuksista kampanjassa mukana olleiden aktiivien matkaan kampanjan päätteeksi.
Tarkoituksena on saada myös yksi pahvihahmo Keskustan ja maaseudun arkistoon, jonne arkistoidaan virallisia kampanjamateriaaleja.
Sari Essayahin kampanjassa ei ollut vaalituotteita myynnissä.
Sen sijaan kampanja painatti 110 000 kappaletta Pressayah-vaalilehteä. Lisäksi oli muutama kymmenen tuhatta vaaliesitteitä, muutama tuhat tarraa ja rintanappeja muutama sata. Lähes kaikki menivät.
– Painetuista materiaalista jäi jäljellä vain vaalilehteä ja esitteitä muutama sata, muutama kymmenen tarraa ja kaksi rintanappia, kertoo Suomen kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimies.
Rekimiehen mukaan pienet määrät lehteä ja esitettä säästettiin, loput menivät paperinkeräykseen. Loput tarrat säästettiin ja niitä voidaan käyttää myöhemmin.
Puolue maksoi ainoastaan lehden suunnittelu- ja taittokulut sekä muutama tuhat lehteä.
Suurin osa lehdistä meni suoraan painosta paikallisyhdistyksille ympäri Suomea, jotka maksoivat lehdistä oman osuutensa. Lähes kaikki lehdet menivät, puoluetoimistolta niitä jäi muutama sata.
– En ole kuullut mistään, että lehteä olisi jäänyt heiltä yli, vaan kaikki siis jaettiin, Rekimies kertoo.
– Rintanapit teimme itse, joten tarkkaa määrää ei laskettu. Niitä oli muutama satoja. Kaksi kappaletta jäi, kun säästin ne muistoksi, Rekimies kertoo.
Jutussa on mukana vain osa vaaleihin osallistuneiden ehdokkaiden kampanjatiimeistä. Kaikkien tiimien kampanjalopetuksia Yle ei päässyt kuvaamaan.
