Suomen kahdeksannen presidentin Urho Kekkosen ja 13. presidentin Alexander Stubbin vertailu urheilijoina ei ole helppoa, niin eri lajien ja aikakauden miehiä he ovat.
Kekkonen astui virkaan 55-vuotiaana 1956, Stubb on nyt samanikäinen.
Molemmat olivat nuorina kunnianhimoisia urheilijoita ja tähtäsivät lajiensa huipulle. Toinen heistä pääsi ehkä lähemmäksi sitä.
Kekkonen kilvoitteli 1920-luvulla yleisurheilussa, erityisesti hypyissä ja pikajuoksussa. Stubb pelasi jääkiekkoa ja golfia 1980- ja 90-luvuilla. Viime vuosina Stubb on kisannut ikämiessarjoissa triathlonissa, uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmälajissa.
Yhdistävä tekijäkin löytyy. Molemmat olivat Helsingin Talin golfklubin jäseniä, Kekkonen tosin kunniajäsen. Kekkonen kutsuttiin klubiin, kun hän oli kokeillut golfia Senegalissa 1969. Kekkosesta ei kuitenkaan tullut golfaria.
Urheilu on vaikuttanut eri lailla Kekkosen ja Stubbin poliittisilla urilla. Voi olla, että ilman urheilua Kekkosesta ei olisi tullut presidenttiä. Stubbia politiikkaan ei siivittänyt urheilumenestys.
Mitä tilastot kertovat presidenteistä urheilijoina?
”Räjähtävän voimantuoton lahjakkuus”
Presidentti Kekkonen muistetaan Lapin hiihtoretkiltään ja perässähiihtäjistään. Nuorena miehenä hän niitti mainetta yleisurheilukentillä.
– Kekkonen oli sprintteri, räjähtävän voimantuoton lahjakkuus, Kekkosen urheilu-urasta kirjoittanut tietokirjailija Hannu Pelttari kuvaa.
– Hän oli Suomen paras korkeushyppääjä ja yksi nopeimmista miehistä, Kekkosesta urheilumiehenä kirjoittanut tietokirjailija Kalle Virtapohja luonnehtii. Hän luennoi tänä keväänä Suomen presidenteistä urheilijoina.
Känäksi kutsuttu Kekkonen oli elämänsä kunnossa 24-vuotiaana 1924. Hän kehuskeli vähällä harjoittelullaan, mutta olympiavuonna hän treenasi tosissaan korkeushyppyä päästäkseen Pariisin kesäolympialaisiin.
Kekkonen jäi kuitenkin rannalle. Hän ylitti olympiakarsinnoissa 180, viisi senttiä liian vähän.
Olympialaisten jälkeen Kekkonen teki SM-kisoissa ennätyksensä 185. Sillä hän olisi ollut Pariisissa kuudentena. Maailman huipulle Kekkosella oli silti matkaa, sillä olympiavoittaja ylitti 198.
Vauhdittoman kolmiloikan ME-mies?
Aikansa tapaan Kekkonen hyppäsi korkeutta niin sanotulla ulkojalan tyylillä. Nykyään parhaat korkeushyppääjät hyppäävät floppaustyylillä yli puoli metriä korkeammalta. Maailmanennätys on peräti 245.
Virtapohja arvioi, että Kekkonen saavutti oman potentiaalinsa silloisella tyylillä.
Kekkosen aikaan kilpailtiin myös vauhdittomissa hyppylajeissa. Kekkosen on väitetty tehneen vauhdittoman kolmiloikan maailmanennätyksen 972 hallikisoissa talvella 1924.
– Suomalaisen tiedon mukaan se oli paras tulos silloin, ei virallisesti, Hannu Pelttari sanoo.
Vauhdilla Kekkonen hyppäsi kolmiloikkaa 14,06.
Kekkonen oli monipuolisesti lahjakas urheilija. Yhtenäkin viikonloppuna hän voitti kahdeksan Kainuun piirinmestaruutta. Hän kokeili myös 10-ottelua, mutta seiväs ei sujunut.
Kestävyysmatkoilla Kekkosella ei ole kilpailumeriittejä, toisin kuin Alexander Stubbilla.
”Selkeä visio, että hänestä tulee golfammattilainen”
Alexander Stubbin ura jääkiekkoilijana on nopeasti käsitelty. Hän haaveili NHL-urasta ja pelasi vielä B-juniorina eli alle 17-vuotiaissa Helsingin IFK:ssa.
Alex-kirjan kirjoittanut Karo Hämäläinen kertoo Ylelle Stubbin ymmärtäneen isänsä puheista, ettei hänestä ole NHL-pelaajaksi. Isä Göran Stubb toimi NHL:n kykyjenetsijänä Euroopassa.
Stubb siirtyi golfin pariin. Nykyinen golfvalmentaja Antti Vaalas oli Stubbin pelikavereita. Siihen aikaan häntä kutsuttiin vielä Ticoksi.
– Pelasimme siihen aikaan täyspäiväisesti aamusta iltaan. Hänellä oli selkeä visio, että hänestä tulee golfammattilainen, Vaalas kertoo Ylelle.
Stubb osallistui Suomen maajoukkueessa poikien EM-kisoihin Italiassa 1986 ja miesten maajoukkueessa EM-kisoihin Walesissa 1989. Hänen paras ranking-sijoituksensa Suomessa oli kahdeksas vuonna 1989. SM-mitalisijoituksia ei Golfliitosta häneltä löytynyt.
– Hän oli hyvää kansallista tasoa juniorina ja aikuisten sarjassa, golfammattilaisten järjestön Suomen PGA:n toiminnanjohtaja Teemu Laakso arvioi.
Karo Hämäläisen mukaan Stubb itse on veistellyt, että Suomen golfmaajoukkuessa pelaaminen on sama kuin pelata jääkiekkoa Britannian joukkueessa.
”Täällä on viisi parempaa pelaajaa, ja viisi hengittää niskaan”
Vuonna 1989 Stubb lähti Furmanin yliopistoon Yhdysvaltoihin, jonne hän sai stipendin golfsaavutuksillaan.
– Täällä on viisi parempaa pelaajaa ja viisi hengittää niskaan, Karo Hämäläinen kertoo Stubbin raportoineen Suomeen.
Antti Vaalas uskoo, että Stubbista olisi tullut ”jonkin tason ammattilainen”.
Se ei sopinut Alexander Stubbin mentaliteettiin. Hän hylkäsi golfin kertalaakista ja paneutui valtio-opin opintoihinsa. Se tie vei hänet lopulta tasavallan presidentiksi.
”Stubb ei ole fanaattinen harjoittelija”
Stubbista tuli kilpaurheilija uudestaan keski-iässä, kun hän löysi triathlonin.
– Ehkä tyypillinen keski-ikäisen miehen kriisi, rupesi tulemaan painoa ja kremppaa. Sitten rupesin juoksemaan ja tuli paljon vammoja. Fyssari sanoi, että mitäs jos uisit ja pyöräilisit, Stubb kertoi Ylelle 2018.
Mitaleja laskemalla Stubb on ollut urheilijana huipulla ikämiesten triathlonissa.
Hän voitti jopa Euroopan mestaruuden 50–54-vuotiaiden sarjassa 2022. Stubb on päässyt myös legendaariseen Havaijin Ironman-kisaan. Siellä hän oli 45–49-vuotiaissa 177:s vuonna 2016.
Stubbin ennätys täyden matkan triathlonissa on hiukan alle yhdeksän ja puoli tuntia. Yleisen sarjan parhaat ovat vetäneet kaksi tuntia nopeammin.
– Suomessa hän on ikämiesten kärkiurheilijoita. Ei ihan maailman parhaita ikäsarjassaan, mutta top 10–20:een hänellä olisi potentiaalia, triathlonin maajoukkuevalmentaja Juuso Manninen arvioi.
Stubbille harjoitusohjelmia 15 vuotta tehnyt Antti Hagqvist sanoo, että Stubb ei ole fanaattinen harjoittelija, toisin kuin ehkä kuvitellaan.
Hagqvist luonnehtii Stubbia järkeväksi kuntoliikkujaksi, joka on harjoitellut triathloniin työn ja perhe-elämän ehdoilla. Stubbin motto on, että tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia energiaa.
Kekkonen voittaa Stubbin tuomariäänin
Kekkonen voittaa tämän kisan kovimman urheilijapresidentin tittelistä.
– Kekkonen oli käytännössä olympiatason urheilija. Kukaan muu presidentti ei ole ollut lähelläkään sitä. Kekkonen oli Suomen paras korkeushyppääjä, Stubb ei koskaan Suomen paras golfari, kuuluu tietokirjailija Kalle Virtapohjan tuomio.
Tietokirjailija Hannu Pelttarin ääni menee myös Kekkoselle.
– Urheilu-uria vertailtaessa Kekkonen on parempi, mutta virkaanastumiskunnossa Stubb.
Stubbille harjoitusohjelmia tehneen Antti Hagqvistin tuomio on tyly: 7–0 Kekkoselle. Hän vetoaa erityisesti siihen, että Kekkonen oli jopa maailmanennätysmies vauhdittomissa hypyissä.
Golfasiantuntija Teemu Laakso ei ota kantaa miesten paremmuuteen.
– Lajit ovat hyvin erilaisia. Voi olla, että 55-vuotias Stubb voittaisi 55-vuotiaan Kekkosen Cooperin testissä.
Stubb juoksi itsenäisyyspäivänä 2022 erittäin kovan Cooper-tuloksen 3340 metriä estejuoksun Euroopan mestarin Topi Raitasen kirittämänä.
Triathlonvalmentaja Juuso Manninen liputtaa Stubbin puolesta.
Mannisen mukaan Kekkonen peittoaa Stubbin kyllä yleisen sarjan SM-mitaleissa, mutta vaa’an kääntää Stubbille hänen monipuolisuutensa ja pitkäjänteisyytensä ja se, että hän on tehnyt kovat suorituksensa triathlonissa ja maratonilla haastavien töidensä ohessa.
Kalle Virtapohja vertaa Stubbin keski-iässä alkanutta triahtlonharrastusta enemmänkin presidentti Kekkosen pitkiin hiihtolenkkeihin.
Mikä mahtoi olla Kekkosen kunto 1956, pohtii Kekkosesta romaanin kirjoittanut Karo Hämäläinen.
– Uskon, että vuoden 2024 Alex voittaisi vuoden 1956 Urhon lajissa kuin lajissa.
Tekeekö urheilu presidentin?
Kekkonen valittiin presidentiksi 1956 yhden valitsijamiehen äänen turvin. Vastaehdokkaana oli SDP:n Karl-August Fagerholm.
Kekkosen urheilutausta saattoi ratkaista voiton tiukassa presidenttikisassa, Kalle Virtapohja arvioi.
Kansa oppi tuntemaan Kekkosen yleisurheilutähtenä 1920-luvulla.
– Yleisurheilu oli 1920–30-luvuilla kovempi juttu Suomessa kuin jääkiekko nyt, Virtapohja sanoo.
Urheilun järjestötehtävät jalostivat Kekkosesta poliittisen johtajan.
Kekkonen oli perustamassa yleisurheilun omaa liittoa Suomen Urheiluliittoa, ja hänestä tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja 1931. Keskustapuolueen kansanedustajaksi ja oikeusministeriksi Kekkonen nousi 1936. Kun Kekkonen tuli myös Olympiakomitean johtoon 1938, hän oli Suomen urheilun ehdoton ykkösmies.
Virtapohja huomauttaa, että myös Sauli Niinistö hakeutui näkyvään urheilujohtajan tehtävään ennen kuin hän nousi tasavallan presidentiksi 2012. Niinistö valittiin Palloliiton puheenjohtajaksi 2009. Jalkapallo on harrastajamäärältään Suomen suurin laji.
Stubb ei ollut urheilun järjestöjyrä tai tunnettu urheilija politiikkaan tullessaan. Triathlonura oli vielä edessäpäin, kun Stubb nousi europarlamenttiin 2004 ja ulkoministeriksi 2008. Harvat tiesivät hänen golfsaavutuksistaan.
Toki voi ajatella, että Stubb on rakentanut urheiluharrastuksillaan itsestään supermiehen kuvaa Kekkosen tavoin.
Kalle Virtapohja sanoo, että urheilu on tuonut Stubbin osaksi kansalaisyhteiskuntaa ja luonut hänelle suhteita, kuten Kekkosellakin.
Molempien presidenttikampanjan tukijoina oli monia tunnettuja urheilijoita, Kekkosella muun muassa yhdistetyn hiihdon olympiavoittaja Heikki Hasu ja Stubbilla hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen.
Stubb harrastaa myös hiihtoa. Nähtäväksi jää, seuraako hän Kekkosen jälkiä Lappiin perässähiihtäjineen.
