Tässä koulussa puhelimia ei käytetä edes välitunneilla, mutta näin ei ole kaikkialla – OAJ toivoo perusopetuslakiin muutoksia

Pirkanmaalla sijaitsevassa Urjalassa puhelimet eivät häiritse alakoululaisten koulupäivää. Ennaltaehkäisevä puhelinpolitiikka toimii niin hyvin, että välitunneillekin keksii muuta tekemistä.

Urjalassa puhelimet eivät häiritse koulupäivää. Aseman koulun oppilaat ja rehtori kertovat, kuinka puhelinvapaamalli koulussa toimii. Video: Oskari Räisänen / Yle, Antti Eintola / Yle.
  • Oskari Räisänen

Perjantaiaamuna luokallinen urjalalaisia vitosluokkalaisia istuu kirjojen äärellä, kuka mikäkin asennossa: yksi lukee lattialla maaten, toinen pöydän alla, kolmas pulpetin äärellä.

Yksi asia tästä äidinkielen lukutuokiosta kokonaan puuttuu: kännykkä. Yhtään puhelinta ei näy, koska Aseman koulun järjestyssäännöissä sanotaan, että ne säilytetään koulupäivän ajan repuissa. Tämä koskee myös välitunteja.

Luokan etunurkassa seinää vasten istuu viidesluokkalainen Risto Seppälä.

Häntä ei haittaa, että koululla puhelimen käyttöä on koulupäivisin rajattu. Se, että puhelinta käytetään vain ”oppijuttuihin”, toimii hänestä varsin hyvin.

Välituntisinkin on paljon muutakin tekemistä kuin olla puhelimella, esimerkiksi pelata jalkapalloa ja olla kavereiden kanssa.

Urjalan Aseman koulun viidesluokkalainen Risto Seppälä lukee kirjaa äidinkielentunnilla.
Risto Seppälää ei yleensä häiritse se, ettei puhelimelle pääse koulupäivän aikana. Tekemistä keksii ilmankin sitä. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Puhelinten asema kouluissa puhuttaa. Jyrkimmissä kommenteissa on vaadittu lakimuutosta ja koulujen totaalista kännykkäkieltoa.

Urjalan Aseman koulussa kännykkäpolitiikka toimii niin hyvin, että se huomioitiin muutama viikko sitten opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Educa-messuilla. Koulu sai Cygnaeus-palkinnon kunniamaininnan. Palkinnolla halutaan nostaa esiin toimintaa, joka on edistänyt lasten ja nuorten teknologiasta vapaata aikaa.

Aseman koulu on onnistunut ehkäisemään ennalta puhelimien aiheuttamia häiriöitä ilman lakimuutoksia. Selvitimme, miten malli on saatu Urjalassa toimimaan.

Työtä tehty jo 20 vuoden ajan

Yksi tärkeimmistä syistä noin sadan oppilaan alakoulun kännykkäkäytännön onnistumiselle on se, että sitä on edistetty pitkään ja huolella.

– Tätä on lähdetty tekemään pitkäjänteisesti jo silloin, kun kännykät tulivat kouluun, joskus 2000-luvun alussa. Silloin tehtiin yhteinen sopimus, että kännykät saavat olla oppilailla mukana repuissa äänettömällä, mutta ne eivät saa häiritä koulupäivää, kertoo koulun rehtori Mervi Lumia.

Koulussa on luotu puhelimen käyttöön ennaltaehkäisevä kulttuuri: niin oppilaat, vanhemmat kuin opettajat hyväksyvät yhdessä sovitun pelisäännön, että puhelimet pysyvät repussa äänettömällä.

Opettajan pöydän takana istuu urjalalainen Aseman koulun rehtori Mervi Lumia.
Aseman koulun rehtori Mervi Lumia on myös itse luokanopettaja. Hänen mukaansa puhelinvapaa malli tuottaa hyvin harvoin tilanteita, jossa kännykän käytöstä tarvitsisi oppilaita muistuttaa. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Lumian mukaan linjauksen hyötynä on kohtaamisten mahdollistuminen, kun puhelin ei vie huomiota ruudulle.

Koulupäivän aikana oppilaat kohtaavat toisiaan niin tunneilla kuin välitunneilla. Se taas näkyy leikeissä ja liikkumisessa.

OAJ haluaa lakiin muutoksia

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan juristi Ira Hietanen-Tanskanen pitää Urjalan linjausta hyvänä, muttei erityisen harvinaisena.

Tarkkaa arviota siitä, kuinka monessa koulussa kyseinen malli on käytössä, ei ole. Yle on kertonut aiemmin rajoituksista esimerkiksi Helsingissä Myllypuron koulussa.

Aseman koulun malli on perustusopetuslain mukainen. Opettaja voi siis jo nyt itse määrittää, mitä välineitä tunneilla käytetään tai ei käytetä, ja tämä koskee myös puhelimia.

Puhelimen käytöstä voi tehdä rajauksia koulun järjestyssäännöissä, mutta täysin puhelimen käyttöä koulu ei voi kieltää. Urjalassakaan kyse ei ole puhelinten totaalikiellosta, vaan puhelimia voi käyttää opetuksessa opettajan ohjeiden mukaan.

Kysymys kännyköiden käyttöön puuttumisesta jakaa opettajia: osa katsoo, että nykylainsäädäntö on riittävää, mutta osa haluaisi lisää valtuuksia.

Kuvassa portailla istuvat urjalalaiset Aseman koulun kuudesluokkalaiset oppilaat Milla Kortepuro ja Emma Kotsalo.
Kuudesluokkalaiset Milla Kortepuro sekä Emma Kotsalo ovat sitä mieltä, että kun puhelimet eivät ole lähettyvillä, oppitunneilla oppii paremmin. Joskus puhelin tekisi mieli kaivaa repusta esiin, mutta yleensä se sinne lopulta jää. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Lain mukaan opettaja voi ottaa puhelimen oppilaalta pois, jos se aiheuttaa häiriön opetukselle tai oppimiselle. Puhelinten kerääminen häiriötä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa ei onnistu, eikä puhelimen ottamista pois voi käyttää rangaistuksena.

OAJ toivoo, että laki muuttuisi niin, että ennaltaehkäisevä puuttuminen onnistuisi.

– Tiedetään, että puhelin on se väline, mikä oppituntia todennäköisimmin häiritsee. Pidämme tärkeänä sitä, että puhelin olisi mahdollista ottaa haltuun jo ennaltaehkäisevästi, jotta oppirauha tunnilla olisi mahdollinen, Hietanen-Tanskanen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa lakiin kaavaillaan muutoksia, jotta puhelimet voisi kerätä peruskoulussa oppilailta aamulla pois ja palauttaa koulun jälkeen.

Aseman koulun rehtori Mervi Lumia uskoo, että puhelinvapaa malli voi jäädä lasten muistiin, kun koulusta siirrytään kohti työelämää.

– On hetkiä jolloin kännykkää ei pidetä esillä, kun keskitytään johonkin asiaan ja tehdään töitä.