Pitkän linjan yleisurheiluvalmentaja Matti Liimatainen sai Tampereen Pirkkahalliin ryhmäänsä mielenkiintoisen urheilijanaihion vuonna 2017.
Jalkapalloa päälajinaan harrastanut Saga Vanninen alkoi käydä Liimataisen kerran viikossa vetämissä juniorien ottelukouluissa, joissa opetettiin tekniikoita ja kokeiltiin lajeja. Pian 14-vuotias Vanninen tuli jo kysymään, voisiko alkaa treenata Liimataisen ryhmässä säännöllisesti. Loppu on historiaa.
– Aihiona ainutlaatuinen tapaus. Sen näki heti. Kyky tuottaa nopeaa tahdonalaista voimaa oli täysin poikkeuksellinen. Ja onneksi Saga ja hänen ystävänsä Vilma Itälinna saatiin innostumaan yleisurheilusta ja jäämään lajin pariin, Vannista lopulta kauden 2022 loppuun valmentanut Liimatainen muistelee.
Vielä viime vuonna Liimatainen kävi nykyisen valmentajan Jesse Jokisen pyynnöstä valvomassa Vannisen harjoituksia joitakin kertoja, mutta painotti nyt haastattelussa ehdottomasti, ettei ole ottamassa historiallisesta 5-ottelun MM-hopeamitalista mitään kunniaa itselleen.
Liimatainen valmensi kauden 2021 loppuun myös maan silloisia kärkiottelijoita, jo lopettaneita Maria Huntingtonia ja Miia Sillmania.
– Olen tietenkin tyytyväinen mitalista, mutta samalla tietysti mietin, mitä Saga olisi voinut tehdä vielä paremmin. Hän miettii niin aivan varmasti, Liimatainen naurahtaa.
Harvinainen timantti
Vanninen on suomalaisessa yksilöurheilussa suorastaan harvinainen timantti, jollaiset nykyään tyttöjenkin keskuudesta usein päätyvät joukkuelajeihin.
Ilmiselvä superlahjakkuus häiritsi valmentajan työrauhaa sikäli, että neuvojia riitti. Erityisesti Vannisen heikkouden eli 800 metrin juoksun kehittämiseen Liimatainen sai konsultaatiota alituiseen.
– Siinä ei tajuttu sellaista yksinkertaista asiaa, että olisin voinut tuoda hallille 280 valmentajaa ja jokainen olisi tehnyt Sagasta kasilla 2.10:n juoksijan. Ei se ole temppu eikä mikään.
– Mutta temppu on se, että pitäisi samalla työntää kuulaa 15,50, hypätä korkeutta 180 ja pituutta 650. Jos sitä kasia aletaan tietoisesti laktaattien ja nopeuskestävyyden kautta kehittää, niin saadaan ehkä siitä 100 pistettä lisää ja menetetään muualta samalla 350. Ei sellainen olisi kovin älykästä valmentamista.
Liimataisen mukaan Jokinen ja Vanninen ovatkin lähestyneet dilemmaa enemmän juoksun taloudellisuuden kuin junnaavan kestävyysharjoittelun ja nopeuskestävyyden kautta. Näin he ovat varjelleet Vannisen suurinta vahvuutta eli voimantuoton ominaisuuksia.
– Viisasta toimintaa. Otteluvalmennus on aina kompromissi.
Liimatainen myöntää olevansa erityisen tyytyväinen siihen, ettei Vanninen ole sukeltanut sosiaalisen median ja näkyvyyden metsästyksen maailmaan läheskään yhtä syvälle kuin monet muut suomalaiset naisurheilijat.
– Se on hyvä se. Sieltä voi saada urheilemiseen vähän lisää rahaa, mutta aivan varmasti sieltä saa melkoisen aikasyöpön ja hirveät paineet.
Yle näyttää yleisurheilun MM-hallikisat kanavillaan 1.–3.3. Lähetystiedot tästä linkistä. Verkossa tapahtumia seurataan tässä artikkelissa.
