Pian on vuosikymmen siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO asetti tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä maailman malariatapausten ja -kuolleisuuden luvut olisivat pienentyneet ainakin 90 prosenttia. Trendi oli ollut hyvä vuosituhannen alusta asti, mutta nyt tavoite on karkaamassa yhä kauemmaksi.
WHO:n viimevuotinen eli tuorein malariaraportti kertoo, että globaalit luvut olivat toissa vuonna selvästi synkemmät kuin kolme vuotta aiemmin. Malariaan sairastui arviolta 249 miljoonaa ihmistä ja henkensä menetti 608 000. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 233 miljoonaa ja 409 000.
Vaikka malariaan on vihdoinkin tehokkaaksi osoittautunut rokote ja toinen on tuloillaan, annokset eivät riitä kattamaan tarvetta. Lisäksi malariasääski ja sen mukana leviävät loiseliöt, malarian aiheuttajat, ovat saamassa huomattavasti lisää puhtia ilmastonmuutoksen vuoksi, WHO:n raportissa ennakoidaan.
Toissa vuoden suurin maakohtainen loikka on jo kuvaava esimerkki: Pakistanin loppukesän ja alkusyksyn suurtulvat viisinkertaistivat sairastuneiden määrän edellisen vuoden puolesta miljoonasta. Likainen seisova vesi tarjosi sääskille entistäkin enemmän lisääntymispaikkoja.
Malarian menneisyyden tunteminen auttaisi ennakoimaan tulevaa
Malariaa aiheuttavien Plasmodium-loisioiden arvioidaan kehittyneen Afrikassa 50 000–60 000 vuotta sitten ja tulleen Eurooppaan malariasääskien mukana viimeistään roomalaisajan alussa, kaksi vuosituhatta sitten.
Omin siivin malariasääsket eivät ole maailmalle levittäytyneet; kyyti saatiin ihmiskunnan muuttoliikkeiden ja kaupankäynnin mukana.
Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että malarialla on ollut vaikutusta ihmiskunnan historiaan ja evoluutioon. Taudin menneiden vaiheiden tunteminen auttaisi heidän mukaansa myös ennakoimaan tulevaa.
Historian jäljille on kuitenkin vaikea päästä, sillä muinaisissa ihmisjäänteissä on harvoin varmoja jälkiä malarian sairastamisesta, saati sen DNA:ta.
Nyt apuun on tullut 1 800 vuoden takainen malariapotilas. Hänen hampaistaan eristetyn Plasmodium falciparum -loision perimän sekvensointi on tärkeä kiinnekohta, kun kehityksen viivaa vedetään pisteestä pisteeseen, sillä tätä ennen vanhin täydellinen P. falciparumin mitokondrion genomi oli 1900-luvulta.
Wienin yliopiston johtama tutkimus on julkaistu vielä vertaisarvioimattomana bioRxiv-sivustolla.
Velia oli liikenteen solmukohta
Kotikaupunkinsa Velian mukaan Velia-186-nimen saanut roomalainen eli ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla Etelä-Italiassa, nykyisen Salernon alueella.
Velia-186 on yksi kaupunkinsa hautausmaan sadoista vainajista, joiden tutkimuksista arkeologit ovat saaneet tietoa muun muassa siitä, millaisia töitä Veliassa tehtiin ja mistä sinne oli muutettu.
Velia-186 oli 20–25-vuotias mies, roteva ja noin 167-senttinen eli hieman aikalaisiaan pidempi. Isotooppitutkimusten perusteella hän oli syntynyt ja kasvanut Veliassa. Se oli roomalaisaikaan tärkeä satamakaupunki.
Vertailussa osoittautui, että Velia-186:n sairastuttanut loisio oli läheistä sukua kannalle, jota tänä päivänä tavataan Intiasta. Sukulaiseksi selvisi myös Espanjassa 1940-luvulla tautia aiheuttanut loisio.
Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat sitä hypoteesia, että malaria levisi ympäri Eurooppaa Persian akhaimeni-imperiumin ja sitä seuranneen hellenistisen kauden aikana, jolloin ihmiset ja tavarat liikkuivat vilkkaasti Aasian ja Euroopan välillä.
Myös Velian juuret ulottuvat persialaisvaltaan: kaupungin kreikkalaiset perustajat olivat paenneet 500-luvulla eaa. persialaismiehitystä Anatolian länsirannikolta, nykyisen Turkin alueelta.
Harvardin yliopiston immunologian ja infektiotautien apulaisprofessori Daniel Neafsey kommentoi kollegojen tutkimusta Nature-lehden uutissivulla sanomalla sitä mielenkiintoiseksi lisäykseksi niukasti tutkittuun aiheeseen.
Hän jää kuitenkin kaipaamaan loision solun tuman sekvensointia, mihin tutkijaryhmä on vasta tarttumassa. Hän arvelee, että loision ja ihmisen liikkeistä saattaisi syntyä sen ansiosta entistä monimutkaisempi tarina.
Barcelonan evoluutiobiologisen instituutin paleogeneetikko Carles Lalueza Fox puolestaan ehdottaa Naturen uutissivulla mahdollisia kohteita, joista Plasmodiumin muinais-DNA:ta saattaisi olla saatavissa lisää. Ehkä sitä olisi luiden lisäksi museoissa vanhoihin lääketieteellisiin instrumentteihin tarttuneena tai hyönteiskokoelmien yksilöissä, hän puntaroi.
Euroopassa ei ole esiintynyt malariaa sitten 1970-luvun kuin tuomisina maanosamme ulkopuolelta. Tiedevartti Yle Areenassa kysyy, miten hyttysten levittämät taudit katosivat Suomesta.
KORJAUS 22.3.2024 klo 8:11: Vaihdettu pääkuva. Alkuperäisessä pääkuvassa ollut hyttyslaji ei levitä malariaa.
