Sitä päivää Minttu Hukka ei koskaan unohda. Vuosien takaiskujen jälkeen hän voitti lopulta ensimmäisen SM-tittelinsä.
Mutta ei juoksussa, vaan uudessa lajissaan triathlonissa.
Lauantaina 30. heinäkuuta 2023 oli kulunut melkein vuosikymmen siitä, kun Hukka alitti kymmenen minuutin rajan 3 000 metrin esteissä. Sekä hänen kahdesta SM-pronssistaan yleisurheilijana.
Kausi 2023 oli 28-vuotiaan liikuntafysiologin ensimmäinen triathlonammattilaisena. Jos hän onnistuu nostamaan tasoaan uinnissa, olympiaunelma voi toteutua Los Angelesissa vuonna 2028. Unelma, joka oli niin lähellä toteutumistaan jo 2016.
19-vuotiaana juoksija-Minttu oli ikäryhmässään Euroopan nopein 3 000 metrin esteissä. Kaksi vuotta myöhemmin tie Rion olympialaisiin näytti avoimelta.
Rio jäi kuitenkin haaveeksi, ja seuraavina vuosina ilonaiheet olivat vähissä. Vuonna 2019 hän saapui käännekohtaan.
– Silloin, 24-vuotiaana, olin, että hetkinen, minulla ei ole kuukautisia. Sairastelen ja loukkaannun usein, ja henkisesti en voi hyvin. Oli tosi monia merkkejä siitä, että jokin on pielessä, Minttu Hukka kertoo.
Hän oli silloin viimeistelemässä liikuntafysiologian maisteriopintojaan Yhdysvalloissa.
– Yhtäkkiä tajusin, että olen malliesimerkki RED-S:stä (relative energy deficiency in sport), eli suhteellisesta energiavajeesta urheilussa.
Katso Sportlivin jakso Minttu Hukasta:
Varhaiset vuodet
Kun Minttu Hukka oli 15-vuotias, hän oli jo päässyt kestävyysjuoksijana menestyksen makuun, mutta SM-kisat – ne olivat jotain aivan muuta.
– Harjoittelin tuuletusta peilin edessä kylpyhuoneessa koko kesän. Jos voittaisin, tekisin sen palkintokorokkeella.
Hän muistaa sen kuin eilisen. Kuinka Eveliina Määttänen oli aivan hänen kannoillaan, kun 2 000 metrin kisasta oli jäljellä sata metriä. Hukka ei uskaltanut katsoa taaksepäin, mutta onnistui pitämään johtoasemansa maaliin asti, voitti ensimmäisen SM-kultansa ja tuuletti palkintokorokkeella – aivan kuten oli harjoitellut.
– Silloin juoksu-urani alkoi tosissaan.
Vuosi oli 2010. Kolme vuotta myöhemmin hän voitti ensimmäisen mitalinsa 3 000 metrin esteissä Kalevan kisoissa. Seuraavana vuonna hän oli Euroopan nopein estejuoksija ikäluokassaan.
Pitkän tähtäimen tavoite oli olympialaisissa. Se oli ollut hänen suuri unelmansa siitä lähtien, kun hän aloitti yleisurheilun. Keväällä 2016 Minttu Hukka täytti 21 vuotta. Rion olympialaiset olivat aivan nurkan takana.
– Ajattelin, että olisi ihan piece of cake päästä mukaan.
Silloin ongelmat alkoivat. Hän sairastui vakavaan mykoplasma-infektioon, joka johti myös keuhkovaurioihin.
– Se oli tosi musertavaa, koska tavoite oli Rion olympialaiset. Sen sijaan makasin koko kesän sohvalla. Se oli tosi kova paikka.
Ja se oli vasta alkua neljälle vaikealle vuodelle.
Vuonna 2019, kun hän tajusi, että hänen vaikeuksiensa takana oli RED-S, hän päätti ottaa aikalisän urheilusta.
– Yhtäkkiä tajusin, että vitsi, minulla ei ole ollut kivaa tosi pitkään aikaan. Miksi minä edes teen tätä?
Voi johtaa hedelmättömyyteen
Työssään olympiaharjoituskeskus Urhean vastuulääkärinä sekä suunnistus- ja ampumahiihdon maajoukkueiden lääkärinä Katja Mjösund kohtaa RED-S:ää useammin kuin haluaisi.
Energian puute vaikuttaa kehon hormonijärjestelmään ja voi aiheuttaa erilaisia ongelmia.
– Yleisin on se, että on usein sairas, saa paljon vammoja tai tuntee olonsa masentuneeksi. Se voi myös johtaa siihen, ettei saa samaa harjoitusvastetta. Harjoittelee ja harjoittelee, mutta ei kehity.
Jos kehitys junnaa paikallaan kaksi vuotta, hälytyskellojen pitäisi soida.
– Vakavimmat seuraukset ovat harvinaisempia, mutta voivat osteoporoosin ja luunmurtumien lisäksi olla, ettei voi saada lapsia myöhemmin elämässä.
Kun Minttu Hukka oli nuorempi, hän oli usein saanut kuulla, että on hyvä, jos urheilijalla ei ole kuukautisia. Sanottiin, että se osoittaa, että on urheilijana omistautunut, treenaa kovaa ja on timmissä kunnossa.
Tämä ei ole totta.
Urheilulääkäri Katja Mjösundin mukaan on mahdollista, että jotkut vanhan koulukunnan valmentajat yhä ajattelevat näin, mutta uskoo nuoremman valmentajasukupolven tuntevan aiheen hyvin.
– He tietävät, ettei kuukautisten häviäminen ole ok, vaan päinvastoin merkki siitä, että jokin on pielessä.
Tutkimukset osoittavat, että naisurheilijoilla, joilla ei ole normaalia hormonitoimintaa, on neljä kertaa suurempi riski saada rasitusmurtumia.
Energiansaanti a ja o
Syy siihen, miksi urheilija kärsii energiavajeesta, voi vaihdella lajin mukaan. Esteettisissä lajeissa saatetaan syödä liian vähän, koska halutaan pysyä hoikkina. Kestävyysurheilussa syynä voi olla, ettei pysty syömään riittävästi suhteessa omaan energiankulutukseen.
Minttu Hukan pelastus oli, että hän tapasi nykyisen aviomiehensä Robert Srokan, joka on kilpapyöräilijä.
– Pyöräilijät syövät paljon kaikkea. Se oli minulle outoa, koska olin ollut pelkästään juoksijoiden ympärillä, jotka olivat tosi tarkkoja siitä, mitä he söivät. Aloin syömään paljon enemmän.
RED-S:stä toipuminen voi kestää vuosia, mutta Hukan hormonitoiminta palautui yllättävän nopeasti.
– Kehoni naisistui enemmän ja kuukautiset alkoivat normalisoitua. Se ei vaatinut mitään ihmeitä. Aloin oikeasti pitää itsestäni tosi hyvää huolta, syömään paremmin ja nukkumaan enemmän. Vähän rauhoitin sitä urheilua. Se auttoi tosi paljon.
Hukka ei tarvinnut hormonihoitoa saadakseen kroppansa tasapainoon, mutta jotkut tarvitsevat. Jos on yrittänyt lisätä energiansaantiaan ja keventänyt harjoitteluaan, eikä kuukautiset siltikään palaa, niitä voidaan yrittää käynnistää progesteroni- ja hormonivalmisteilla.
Vapauttava lajinvaihto
Jo vuonna 2017 Minttu Hukka oli leikkinyt ajatuksella triathlonin kokeilemisesta juoksu-uransa jälkeen. Kun hän otti aikalisän määrätietoisesta harjoittelusta, hän teki vain sitä, mitä teki mieli tehdä.
– Kun heräsin aamulla, niin mietin, että mitä haluaisin tehdä tänään? Oli vapaus valita ja vain nauttia liikkumisesta. Eikä niin, että aamulla on joku tietty intervallitreeni, mikä pitäisi tehdä, vaikka ei vain tunnu siltä.
Aviomies ehdotti hänelle maantiepyörän hankkimista. Kun Hukka pääsi Tennesseen vuoriston pyöräilyreiteille, hän oli myyty. Hän myös huomasi olevansa melko hyvä pyöräilijä.
Uintia hän oli kokeillut jo pari vuotta aiemmin, mutta lähtötaso ei ollut järin korkea.
– Aloin katsoa YouTubesta videoita, miten vaparia uidaan. Minulla ei oikeastaan ollut mitään pohjaa siihen.
Aluksi hän ei pystynyt uimaan edes altaan mittaa ilman, että joutui välillä roikkumaan rataköydessä.
Toukokuussa 2020 Hukka päätti jättää juoksun ja keskittyä sen sijaan täysin triathloniin.
– Minulle on tyypillistä asettaa suuria tavoitteita. Ei ollut mitään käsitystä, mitä huipulle pääseminen vaatisi, mutta sinne olin menossa. Ja koska olympialaiset ovat aina ohjanneet minua, ajattelin, että jonain päivänä kilpailen olympialaisissa triathlonissa, kun se ei onnistunut juoksijana.
Vuosi 2022 oli Minttu Hukan ensimmäinen virallinen triathlonkausi. Hän voitti ensimmäiset SM-mitalinsa – hopeaa sprinttimatkalla ja pronssia keskimatkalla – ja pääsi MM-kisoihin puolimatkalla. Siellä hän sijoittui ikäryhmässään yhdeksänneksi.
Toisella kaudella hän kilpaili jo pro-sarjassa ja kesällä 2023 hän voitti ensimmäisen yleisen sarjan Suomen mestaruutensa.
– Se tuntui tosi hyvältä kaikkien vastoinkäymisten jälkeen.
Kilpailtuaan pari vuotta triathlonissa, Minttu Hukka on tajunnut, että hänen vahvuutensa tulevat paremmin esiin pidemmillä kilpailumatkoilla, eikä olympiamatkalla, jossa uidaan puolitoista kilometriä, pyöräillään neljäkymmentä ja juostaan kymmenen.
– Se on tavallaan hieman masentavaa, mutta ehkä olen alkanut hyväksyä, että olympialaiset eivät ole kaikki kaikessa. En ole epäonnistunut urheilijana, jos en ole ollut olympialaisissa. Vaikka ne ovatkin olleet tavoitteeni koko urheilu-urani ajan.
– Triathlonissa on niin paljon muuta saavutettavaa.
Kuukautisista on vaikea puhua
Minttu Hukka on kirjoittanut Instagramissa useita postauksia kuukautisista ja RED-S:stä. Niiden jälkeen hän saa usein yhteydenottoja muilta naisurheilijoilta.
Hän olisi toivonut, että joku naisurheilija olisi puhunut asiasta avoimesti, kun hän itse oli nuorempi. Silloin hän olisi ehkä voinut välttää useita vaikeuksia myöhemmin.
Häntä surettaa, että kuukautiset näyttävät edelleen olevan kovin vaikea puheenaihe.
– Kukaan ei kehtaa puhua siitä, vaikka se on niin normaali osa naisurheilijoiden fysiologiaa.
Terveystarkastusten yhteydessä urheilijoilta aina kuukautisista kysyvä urheilulääkäri Katja Mjösund on samaa mieltä siitä, että varsinkin kokonaan puuttuvat kuukautiset voi olla herkkä aihe.
– Nuoret urheilijat eivät oikein tiedä, kenelle kertoa. He eivät ehkä uskalla puhua valmentajansa kanssa. Toiset ajattelevat, että on mukavaa, ettei kuukautisia tule, eivätkä halua ajatella seurauksia. Ja sitten on ryhmä, joka tietää, että sillä on seurauksia, mutta päättää silti olla hiljaa.
Mjösundin mukaan on tärkeää, ettei urheilija joudu kärsimään kuukautisistaan. Monilla urheilijoilla on kivuliaat kuukautiset. On turvotusta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia.
– Ei nykypäivänä pidä kärsiä sellaisesta. Ratkaisuna voi olla ehkäisypillerit, jotka usein vähentävät kuukautisia. Voidaan myös vaikuttaa siihen, ettei juuri MM-finaalipäivänä ole kipuja, Mjösund sanoo.
– Mutta muista, jos sinulla ei ole ollut kuukautisia kolmeen kuukauteen, sinun tulee keskustella lääkärin kanssa. Sen ei tarvitse olla vakavaa, mutta sinun on otettava se esille.
Samalla Minttu Hukka tekee omalta osaltaan työtä sen eteen, että keskustelu aiheesta olisi avoimempaa.
