Suomi ei noudata kansainvälistä sopimusta, joka määrittelee sosiaaliturvan minimitason. Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset ajavat Suomea yhä kauemmas sopimuksen vaatimuksista.
Sosiaaliturvan minimitason määrittelee Euroopan sosiaalinen peruskirja, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Euroopan neuvosto on hallitustenvälinen ihmisoikeusjärjestö.
Lisää aiheesta: Jo parillakymmenellä eurolla on valtava merkitys – pienituloiset kertovat, miltä leikkaukset tuntuvat
Komitea on moittinut Suomea liian alhaisesta sosiaaliturvasta kolmesti, viimeksi edellisen hallituksen aikana helmikuussa 2023.
Tuolloin komitea totesi, etteivät vähimmäisetuudet kata tuensaajan perustarpeita. Komitea määrittelee sosiaaliturvaetuuden liian alhaiseksi, jos se jää alle puoleen maan mediaanitulosta.
Suomessa Ihmisoikeusliitto on ihmetellyt, miksei hallitus puutu sopimusrikkomukseen. Sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä.
– Ohitetaan se, että sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Sen sijaan syksyllä tuli useita lakeja, joilla perusturvaetuuksia entisestään laskettiin, sanoo liiton asiantuntija Anna Salmivaara.
Hollolalainen Virpi Hyttinen on hakenut työkyvyttömyyseläkettä tuloksetta jo vuosia. Pääkuvan videolla hän kertoo, kuinka uudet sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat häneen.
Suomi saa moitteita, koska kantelu on mahdollista
Moitteista huolimatta Suomen perusturva on Euroopan mittapuulla parhaimpien joukossa, sanoo sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva ja sairauspäiväraha.
Toisin sanoen monet muutkin Euroopan neuvoston jäsenmaat saisivat moitteita, jos sosiaaliturvan tasosta voisi kannella. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, joka on ratifioinut järjestökantelut mahdollistavan lisäpöytäkirjan.
– Intuitiivisesti voisi ajatella, että esimerkiksi Romania voisi saada moitteita, mutta heillä ei ole kantelumahdollisuutta, Siika-aho selittää.
Lisäksi Euroopan sosiaalinen peruskirja ei ota huomioon Suomen järjestelmän erityispiirteitä, Siika-aho sanoo. Erityispiirteitä ovat palvelut, jotka kattavat osan sosiaaliturvasta, sekä asumistuki.
– Asumistuki on poikkeuksellinen elementti. Asumista tuetaan eri tavoin eri maissa, eikä muualla ole vastaavaa tukimuotoa kuin Suomessa. Sitä ei voida ottaa vertailussa huomioon.
Julkisoikeuden emeritaprofessori Raija Huhtanen ei osta selityksiä.
– Se, että komitea on uusinut moitteensa, kertoo mielestäni, että komitea ei hyväksy Suomen selityksiä. Niin kauan kuin Suomi ei osaa perustella vakuuttavasti omia ratkaisujaan, on komitean näkemykset otettava vakavasti.
Myöskään kantelumahdollisuus ei ole Huhtasen mielestä vettä pitävä perustelu.
– Suomi on sitoutunut noudattamaan peruskirjaa ja kantelumahdollisuutta. Ei kritiikkiä voi mitenkään sillä torjua, että muista maista ei voi tehdä kanteluja.
Moitteita tulee luultavasti lisää
Euroopan neuvostolla ei ole valtaa määrätä jäsenmailleen sanktioita. Moite sosiaaliturvan tasosta on lähinnä mainehaitta valtiolle.
Komitean moitteilla pitäisi kuitenkin olla vaikutusta Suomen sosiaalipolitiikkaan, sanovat professori Huhtanen sekä Ihmisoikeusliiton Anna Salmivaara.
– Vaikuttaa, että moitteet halutaan jättää huomioimatta. Leikkauksia perustellaan sillä, että rahat eivät riitä, on pakko. Eivät ihmisoikeusvelvoitteet estä valtiota tekemästä säästöjä, mutta pitäisi löytää keinot, joilla jokaisen ihmisen minimitason oikeudet turvataan, Salmivaara sanoo.
Raija Huhtanen kritisoi Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten valmistelua: perustuslakivaliokunnalla ei ollut riittävää arviota siitä, miten leikkausten kokonaisuus vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin.
– Kansainväliset sopimukset jäivät vaille riittävää huomiota vielä valiokunnankin käsittelyssä.
Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnan tehtäviin kuuluu arvioida lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.
STM:n Liisa Siika-aho kiistää, ettei moitteilla tai kansainvälisillä sopimuksilla olisi mitään vaikutusta. Lainsäätäjät kuitenkin kiinnittävät enemmän huomiota vaikutuksiin Suomen sisällä, hän sanoo.
– Mutta toki, kyllähän leikkauksia on tehty, ja olemme aiemmin saaneet huomautuksia. On todennäköistä, että palautetta tulee myös jatkossa.
Yle pyysi myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) kommentoimaan asiaa. Ministeri viestitti erityisavustajansa välityksellä, ettei hänellä ole lisättävää Liisa Siika-ahon kommentteihin.
Kelan laskelmien mukaan uudet etuusleikkaukset vaikuttavat eniten pienituloisiin nuoriin. Samaan päätyi myös STM omissa laskuissaan.
– Sitä pidettiin hallituksen piirissä vähiten huonona vaikutuksena. Leikkauksia pyrittiin kohdentamaan sellaisiin ryhmiin, joilla on omilla toimillaan eniten mahdollisuuksia päästä esimerkiksi työelämään, Siika-aho sanoo.
