Kaakkois-Suomen alueella vedenpinnan korkeus on ajankohtaan nähden korkealla erityisesti Saimaalla.
Saimaalla vedenpinta on puoli metriä korkeammalla kuin mitä se yleensä tähän aikaan vuodesta on.
Myös Päijänteen alueella vesitilanne on tavanomaista runsasvetisempi, mikä tulee pitämään Kymijoen virtaaman suurina kevään ja alkukesän aikana.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen kertoo, että kesäkuulle ennustettu tulvahuippu on nousemassa tavanomaista korkeammalle.
Saimaalla ja Päijänteellä tulvatilanteesta ennustetaan tavanomaista vaikeampaa, mutta keskimääräisten ennusteiden mukaisessa tilanteessa laaja-alaisempia ja merkittävämpiä vahinkoja ei vielä aiheudu. Molempien vesistöjen vedenpintaa hallitaan juoksutusten avulla.
– Ely-keskus tiedottaa asiasta tarkemmin, mikäli tulvatilanne pahentuu ja tulvista ennustetaan aiheutuvan merkittävämpää vahinkoa, Tuukkanen kertoo.
Tuukkasen mukaan mahdollisuuksia lisäjuoksutuksiin vielä on, jos sateet lisääntyvät.
Tulvahuippu edessä
Pienemmissä vesistöissä tulvahuippu on nyt käsillä, sillä lumi on niissä ehtinyt sulaa.
Suuremmissa vesistöissä kuten Saimaalla vettä virtaa muista Suomen vesistöistä. Tämän vuoksi sulanut vesi ei ole vielä saavuttanut suurempia vesistöjä.
– Kymijoen suunnilla Muhjärven alueella virtaamat voivat olla sellaisia, että alkukesästä vesi voi nousta pelloille, Tuukkanen kertoo.
Tulvariskialueet kartalle
Vedenpinnan nousuun Tapio Tuukkasen mukaan kannattaa varautua erityisesti Kymijoen alaosan tulvaherkillä alueilla sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalueella.
– Talviaikaiset hyydetulvat voivat nostaa vedenkorkeuden haitallisen korkeaksi, Tuukkanen kertoo.
Loppuvuodesta koko Suomen alueelta tarkastetaan erityiset tulvariskin alueet. Alueille tehdään suunnitelmat, joiden avulla tulviin kyettäisiin varautumaan mahdollisimman hyvin.
Kaakkois-Suomessa tulvariskialueeksi on merkitty juuri Kotkan ja Haminan rannikkoalueet sekä Kymijoen alaosa.
