Kun hallitus kokoontuu huhtikuun puolivälissä pohtimaan uusia leikkauskohteita, ennakolta suurin huomio on kohdistunut eläkkeisiin. Viimeksi eilen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ehdotti, että eläkkeiden korostusten jäädyttämisellä voitaisiin säästää noin kolme miljardia euroa jo tämän hallituskauden aikana.
Ylen tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset suhtautuvat eläkkeiden leikkaamiseen kielteisesti. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on kuitenkin todennut Ilta-Sanomien haastattelussa, että eläkkeisiin puuttumista ei ole poissuljettu.
Ylen Aamussa vieraili torstaina työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hän suhtautui eläkkeiden leikkauspuheisiin kriittisesti. Siimes korosti omaisuuden suojaa, joka on länsimaisen oikeusvaltion keskeinen periaate.
– Edustan näkemystä, että omaisuuden suojia on vain yksi. Velat pitää maksaa, eläkkeet ovat turvassa ja jos omistat asunnon tai auton, sitä ei voi sinulta oikeudettomasti ilman korvausta ottaa pois, Siimes totesi.
Siimeksen mukaan eläkkeet ovat työnantajien ja työntekijöiden maksamia, ja eläke on noiden maksujen vastike.
– Meillä on usein vaikeuksia ymmärtää, että työeläkkeissä on tämä vastavuoroisuus. Maksetaan eläkemaksua ja kerrytetään lakiin perustuvaa oikeutta.
Siimes huomautti, että jo kertyneiden eläkkeiden indeksikorotukset ovat asia, jota on pidetty erillään. Niihin ei kohdistu vastaavaa omaisuuden suojaa ja siksi korotusten jäädyttäminen on ollut mahdollista.
Siimes huomautti myös, että eläkkeet ovat leikkauskohteena eri asia kuin esimerkiksi työttömyysturva tai toimeentulotuki. Eläkkeet eivät kohdistu väliaikaiseen elämäntilanteeseen. Ne ovat loppuelämän juttu.
– 75- tai 85-vuotiaille ei ole mahdollisuuksia itse enää varautua siihen, että me yht'äkkiä muutetaan näitä pelisääntöjä. On eri asia 30- tai 35-vuotiaana katsoa, että voinko jotenkin varautumisella suojautua poukkoilevaa politiikkaa vastaan.
Tavoitteena miljardisäästöt
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku korosti päätöksenteon pitkäjänteisyyttä.
– Eläke on nimenomaan tarkoitettu pitkäaikaiseksi toimeentulon turvaksi. Sen politiikan pitäisi olla pitkäaikaista ja johdonmukaista. Kovin poukkoilevaa se ei voi olla.
Huhtikuun 15. päivänä käynnistyvässä kehysriihessä hallituksella on leikkauspaineita, eikä eläkkeitä ole suljettu pois vaihtoehtojen listalta. Toisaalta hallitus on jo viime vuonna antanut työeläkejärjestelmää kaitseville työnantaja- ja työntekijäliitoille tehtäväksi muodostaa työryhmä, joka löytäisi yhteisen näkemyksen uudistamiseksi.
Tavoitteena on noin miljardin euron säästö pitkällä aikavälillä.
Siimes sanoo, ettei kehysriihikeskustelussa tulisi siirtää tätä maalia kesken neuvottelujen.
– Luottamuksen kannalta on tärkeää, että vaalikausittain ei mentäisi laidalta toiselle. Vaan loivin liikkein rakennettaisiin sitä miten meille työssäkäyville eläketurva kertyy ja kuinka hyvin me voidaan luottaa siihen tulevien vuosikymmenten aikana.
Eläketurvakeskuksen Ismo Risku muistutti, että hallitusten on myös syytä olla varovaisia antaessaan lupauksia.
– Yhtäältä ei saa äkkiväärästi lähteä leikkaamaan, mutta toisaalta ei saa yliluvatakaan.
Muokattu 4.4.2024 kello 17.55: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.
