Pohjalaismaakunnissa vastaanottokeskuksen asiakkaina olevat ukrainalaiset ovat hakeneet nihkeästi kotikuntaa.
Noin 280 ukrainalaista on saanut kotikunnan kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja on nyt siirtymässä omilleen. Lähes 1700:lla olisi vielä oikeus hakea kotikuntaa, mutta he eivät ole sitä tehneet.
Eniten kotikuntaa on haettu Etelä-Pohjanmaalta: siellä noin 150:sta tulee kuntalainen. Pohjanmaalla heitä on noin sata ja Keski-Pohjanmaalla kolmisenkymmentä.
Kotikunnan hakeminen on ollut mahdollista tilapäisen suojelun piirissä oleville ukrainalaisille, kun vuosi oleskelua Suomessa on tullut täyteen.
Moni ukrainalainen toivoo palaavansa kotimaahansa, eikä siksi ole hakenut kotikuntaa.
Kokkolan vastaanottokeskuksen johtaja Annina Kulla arvelee, että muutos saattaa myös pelottaa. Vastaanottokeskuksen asiakas saa kaikki palvelut yhdeltä luukulta ja hänelle maksetaan vastaanottorahaa.
– Kun kotikunnan saa, heistä tulee kuntalaisia eli he ovat kuten me muutkin: heillä on samat velvollisuudet ja oikeudet. Palvelut pitää hakea eri paikoista, asunto pitää etsiä ja hakea Kelalta esimerkiksi toimeentulotukea, Kulla sanoo.
Asuntopula pullonkaulana
Kokkolassa ja Seinäjoella ongelmana on myös pula sopivan hintaisista vuokra-asunnoista.
Esimerkiksi Kokkolassa vuokra-asuntoja on vain joitain kymmeniä, ja nekin ovat niin kalliita, ettei Kelan asumistuki ja toimeentulotuki kata kustannuksia, Kulla harmittelee.
– Mitään ratkaisua tähän ei ole. Vaihtoehtona on tietysti, että he hakeutuvat muualle, toisiin kuntiin asumaan. Se saattaa olla ainut ratkaisu.
Samalla kaupungit menettävät potentiaalisia asukkaitaan. Myös kotikuntaa hakevalle muutto uudelle paikkakunnalle voi olla raskasta.
– Useimmat ovat kotiutuneet tänne, osa on töissä tai opiskelee. On löytynyt turvallinen ympäristö. Totta kai he silloin haluaisivat jäädä, sanoo Kokkolan vastaanottokeskuksen johtaja Annina Kulla.
Kokkolan kaupungintalolla järjestetään tänä iltana infotilaisuus kotikunnan hakemisesta. Toiveissa on saada vauhditettua kotikunnan hakemista, koska vastaanottokeskuksen asiakkaana ei voi olla ikuisesti.
– Ei ole järkevää, että he jäävät roikkumaan järjestelmään.
Kullan mukaan ketään ei jätetä yksin, ja sen he haluavat viestiä myös ukrainalaisille vastaanottokeskuksen asiakkaille.
– Jos asiakas saa kotikunnan, se ei tarkoita, että hänet heti rekisteröidään ulos järjestelmästä. Ennen sitä tarkistamme, että asiat ovat hoidossa: esimerkiksi toimeentulotukea on haettu ja asunto on löytynyt.
