VISTA, KALIFORNIA. Koronapandemia sulki koulut ja harrastuspaikat 2020. Koko maailma meni kiinni. Se oli rankkaa aikaa, etenkin Heili ja Miila Sirviölle, jotka asuivat Australiassa.
Aktiiviset, tuolloin 9- ja 6-vuotiaat tytöt kaipasivat tekemistä. He näkivät isänsä rullalaudan kaapissa, ja Miila ehdotti lähtemistä skeittipuistoon.
Alku oli hieman haparoivaa, kuten arvata saattaa. Lajiin liittyvä jännitys ja kehittymisen halu saivat kuitenkin Heilin nousemaan laudalle yhä uudestaan. Hän oli intoa täynnä ja halusi palata skeittiparkkiin heti kotiin päästyään.
– Tykkäsin opetella uutta ja kehittää taitojani, nyt 13-vuotias Heili Sirviö kertoo.
Anni-äiti ja Fredu-isä olivat mielissään, että molemmat tytöt pääsivät pois sisätiloista.
Lapset saivat uuden harrastuksen kautta kavereita, joiden kanssa oli kiva tehdä skeittitemppuja. Harjoitteluolosuhteet olivat hyvät, joten Heili oli sinut laudan kanssa parissa kuukaudessa.
Ponnaripäinen pellavapää innostui skeittaamisesta vielä enemmän kuin brasilialaisesta jiu-jitsusta, jota oli harrastanut aiemmin ja kilpaillutkin siinä hyvin tuloksin.
Lajivalinta ei tullut ihan puskista, sillä isällä on lumilautailu- ja skeittaustausta. Heili peri isänsä urheilulliset geenit. Sirviön perhe tuskin arvasi, minkälaisiin seikkailuihin ympäri maailmaa yksi reissu skeittipuistoon johti.
– Totesimme Annin kanssa, että tämä on ”kerran elämässä” -mahdollisuus. Päätimme laittaa vaihteen sisään ja katsoa, mitä tapahtuu, Fredu Sirviö sanoo.
Rohkea heittäytyminen ei toki ole uutta Sirviöille. He muuttivat Australiaan kahdeksan vuotta sitten, kun vanhemmat halusivat lähteä kokemaan jotain uutta Suomen ulkopuolelle. Aurinko ja rantaelämä veivät voiton loskasta ja pimeydestä.
Nyt Sirviöt ovat sekä Suomen että Australian kansalaisia. Työ verkkoympäristössä mahdollistaa asumisen missä tahansa sekä laatuajan viettämisen lasten kanssa. Perhe on yhdessä aamusta iltaan.
– Elämme perheenä tätä projektia, joka on meille vahvuus ja voimavara, Anni Sirviö sanoo.
Perhe kiertää ympäri maailmaa
Tapaan Sirviöt neljä vuotta sen jälkeen, kun Heili astui ensimmäisen kerran skeittilaudalle. Heili ja Miila istuvat sohvalla vieri vieressä. Aikansa ujosteltuaan tytöt juoksevat ulos ja hyppäävät trampoliinille temppuilemaan. Siskokset ovat erottamattomat ja koko ajan liikkeessä.
Sirviöiden väliaikainen koti on ollut parin vuoden ajan Vistassa, Kaliforniassa lähellä San Diegoa.
Rinteeseen rakennetusta talosta avautuu ovi vehreälle terassille. Perhe on ehtinyt grillata siellä vain muutamia kertoja. Heili kehittyi lajissa niin nopeasti, että Sirviöt ovat kiertäneet skeittikisoja 14 eri maassa Vistasta käsin.
– Huomasin, että tästä voi oikeasti tulla jotain, sillä Heilin temput alkoivat lähenemään maailman huippua parin vuoden skeittaamisen jälkeen, Fredu-isä sanoo.
Sirviöt kävivät viime kesänä Suomessa ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen, kun Heili ja Miila osallistuivat SM-kisoihin Tampereella. He voittivat kultaa ja hopeaa vertissä, jossa skeitataan puoliympyrän muotoisella rampilla.
Nyt Heili Sirviö on maailman rankinglistalla 25. parkissa eli kaariskeittauksessa. Siinä skeitataan kaarevapohjaisessa betonialtaassa, jossa on kielekkeitä, ramppeja ja tasoja.
Hän tähtää Pariisin olympialaisiin kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena urheilijana. Koko perhe on laittanut kaikkensa likoon kolmen vuoden ajan olympiaunelman toteutumiseksi. Elämä on skeittausta ja skeittaus on elämää.
Heili ylsi sijalle 24 Dubain karsintakisoissa tammikuussa ja sai rankingpisteidensä perusteella kutsun toiselle kierrokselle eli kahteen viimeiseen karsintakisaan. Ne pidetään Shanghaissa (14.–19.5.) ja Budapestissä (20.–23.6.). Lopullisten rankingpisteiden perusteella Pariisiin lähtee kisaamaan maailman 20 parasta naisskeittaajaa. Sirviö aikoo olla heidän joukossaan.
– Haluan tulla sieltä kultamitalin kanssa, hän sanoo napakasti ja virnistää päälle.
Nuorten huimapäiden laji
Skeittaukselle on lajina ominaista, että siinä menestyvät hyvin nuoret urheilijat. Tällä hetkellä maailman kärkiskeittaajat ovat 13–15-vuotiaita.
Tokion olympialaisissa 2020, jotka siirrettiin koronan takia vuodelle 2021, skeittaus oli mukana ensimmäistä kertaa. Naisten park-kilpailussa hopeamitalin voittanut Kokona Hiraki oli vain 12-vuotias. Pronssille sijoittunut Sky Brown oli vuotta vanhempi eli Sirviön ikäinen.
Kaliforniassa asuva Lizzie Armanto, 31, edusti Suomea Tokiossa. Hän oli parkissa 14:s.
– Naisten park oli katsotuimpia uusia lajeja Tokiossa, ja tyttöjen skeittauksesta on tullut yksi nopeimmin kasvavia urheilulajeja. Se luo tytöille voimaa, itseluottamusta ja paljon kaveruussuhteita, kertoo Fredu Sirviö.
Isä uskoo panostuksen maksavan itsensä takaisin. Tähän asti lasten harrastuksen ehdoilla eläminen on kustannettu omasta pussista. Suomen olympiakomitea ei tue alle 16-vuotiaita urheilijoita ja sponsoreita on vaikea saada ennen kovan luokan näyttöjä.
Heilillä on kuitenkin muutama sponsori Amerikasta, kuten skeittilautavalmistaja H Street.
– Sitähän voisi kuvitella, että skeittaus on halpa laji. Laudanpalanen, truckit ja renkaat alle eikä muuta kuin skeittipuistoon. Mutta sitä se ei tosiaankaan ole. Hallimaksut täällä Amerikassa ovat tähtitieteellisiä. Päälle vielä reissaaminen ja aika, minkä laji vaatii, Fredu Sirviö luettelee.
Sponsoreita houkutellaan postaamalla temppuvideoita someen. Se toimii nuoren ja vielä melko tuntemattoman urheilijan ansioluettelona. Vanhemmat ylläpitävät Heilin Instagram-tiliä, sillä hänellä ei ole älykännykkää eikä lupaa viettää aikaa somessa.
– Haluan mahdollisimman paljon turvata lasteni mieltä ja terveyttä. Se tarkoittaa myös sitä, että pidämme järkevät rajat teknologian suhteen, Anni Sirviö sanoo.
Heili harjoittelee kaksi kertaa päivässä, ainakin viitenä päivänä viikossa. Skeittaamaan lähdetään yhdeksän maissa, kun aamupala on syöty. Siellä vierähtää muutama tunti, jonka jälkeen perhe palaa kotiin ja lapset avaavat koulukirjat.
He käyvät kotikoulua melko itsenäisesti Australian opetussuunnitelman mukaan. Keväällä on opiskeltu geometriaa, historiaa ja kaunokirjoitusta. Heili myös lukee ja piirtää mielellään ja soittaa lisäksi sähköpianoa sekä kitaraa.
Kotikoulu alkoi koronan aikana. Sitä ennen Heili oli australialaisessa skeittikoulussa, jossa opiskeltiin kolme tuntia päivässä ja skeitattiin loppuaika. Kun perhe palaa Australiaan olympialaisten jälkeen, tytöt menevät tavalliseen kivijalkakouluun.
Kun juttelen vanhempien kanssa, Heili ja Miila leikkivät portaikossa välillä kuuluvasti hihittäen. Lapsuus on vahvasti mukana skeittaajan arjessa.
Parhaat skeittaajat Kaliforniassa
California Skateparks -hallissa on tungosta, kun Heili on aloittamassa iltapäivän treenejä. Australian maajoukkue on tullut tänne harjoittelemaan ennen viimeisiä olympiakarsintoja.
Yksi altaassa viilettävä poika on Heilin entinen luokkakaveri. Fredu Sirviö osoittaa toista huimapäisiä temppuja tekevää poikaa. Hän on paikallinen olympiaehdokas. Heili tuntee kaikki hallissa ja vaihtaa muutaman sanan kavereidensa kanssa.
– Tämä on se paikka, jossa pitää olla, jos aikoo tulla hyväksi skeittauksessa. Kaikki hyvät skeittarit ovat täällä, ja kun skeittaat heidän kanssaan, tulet heti paremmaksi, sanoo Heili Sirviö ennen ensimmäistä pyrähdystään.
Skeittaus syntyi Kaliforniassa 1950-luvulla, kun surffarit kehittivät ”surffilaudan renkailla”, jotta pääsivät temppuilemaan myös kuivalla maalla. Lajin tunnetuimpia pioneereja on Tony Hawk, jolla on nimeään kantava pelisarja.
Jokaisen suorituksen jälkeen valmentajana toimiva Fredu-isä antaa neuvoja, jotta seuraava temppu nousisi lähes Hawkin korkeuksiin. Siihen tarvitaan vauhtia ja voimaa.
– Nyt keskitymme sellaisiin temppuihin, joista saa hyviä pisteitä kisoissa. Ne ovat teknillisesti, vauhdillisesti ja tyylillisesti korkeampia, mitä muut tekevät, Fredu Sirviö kertoo.
Tavoite olla maailman paras
Heili lähtee jokaiseen suoritukseen keskittynyt ilme kasvoillaan. Yläilmoissa voltin tekevällä Sirviöllä on kova kilpailuvietti. Hän on sanonut haluavansa olla maailman paras.
– Pidän kilpailemisesta ja haluan nousta huipulle. Kun kaverit kannustavat oppimaan uutta, se innostaa vielä enemmän.
– Heilillä on hallussa kaikki riittävät voltit ja spinit eli pyörimistemput, joita vaaditaan mitalisijoille olympialaisissa, Fredu-isä arvelee.
Hän myöntää, että vähän vanhemmilla tytöillä on pienoinen etulyöntiasema vauhdin luomisen suhteen, koska heillä on enemmän massaa ja voimaa. Näitä ominaisuuksia parantaakseen Heili käy kerran viikossa kuntosalilla, jossa personal trainer Wes Collins on valmentanut tyttöjä pari vuotta.
– Alakroppa joutuu skeittauksessa koville, vaikka se ei välttämättä näytä siltä muutaman minuutin suorituksen aikana, Collins kertoo.
Collins määrää tytöt tekemään kyykkyjä kahvakuula rinnan päällä. Heilin kahvakuula painaa 12 kiloa.
– Heili on positiivinen, katsoo asioita eteenpäin ja haluaa aina tehdä harjoitukset huolellisesti. On hyvin harvinaista nähdä lapsia, joilla on yhtä korkea työmoraali kuin Heilillä. Hän on aina valmis tekemään enemmän ja pyrkimään seuraavalle tasolle, analysoi Collins.
Jos aika antaa myöten, Sirviöt tulevat Suomeen kesällä. Heilin mielessä on Suomen mestaruuden uusiminen.
– Mummo ja kaikki muut sukulaiset asuvat siellä, joten olisi kiva nähdä heitä enemmän.
Samalla saisi suomalaista lohikeittoa, lihapullia ja perunamuusia, joita Heili Sirviö kaipaa maailmalla.
Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8.
