Kuluvalla viikolla yleisurheilusta on kuultu kovia dopinguutisia. Suurimpia otsikoita keräsi 19-vuotiaan Issam Asingan neljän vuoden toimintakielto.
Yhdysvalloissa syntynyt ja opiskeleva Asinga edustaa Surinamea. Sekä Asingan äiti Ngozi Mwanamwambwa että isä Tommy Asinga ovat entisiä olympiajuoksijoita.
Viime vuonna Asingasta tuli historian nuorin 10 sekunnin alittaja 100 metrillä. Brasiliassa hän kellotti 100 metrillä hurjan alle 20-vuotiaiden ME-ajan 9,89 ja voitti 18-vuotiaana Etelä-Amerikan mestaruuden.
Sitä ennen hän juoksi Floridassa ajan 9,83 ja päihitti supertähti Noah Lylesin, mutta myötätuulta oli liikaa tilastokelpoiseksi.
Asinga asetettiin elokuussa väliaikaiseen kilpailukieltoon. Hän kärähti aineesta nimeltä GW1516.
Nyt 27. toukokuuta yleisurheilun etiikkaa valvova AIU (Athletics Integrity Unit) vahvisti hänen neljän vuoden pannansa.
Asinga menetti käryn vuoksi ME-aikansa ja Etelä-Amerikan mestaruutensa.
Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kertoo, että aineesta kärähtää maailmassa keskimäärin 20 urheilijaa vuodessa. Lukema perustuu Maailman antidopingtoimiston Wadan tilastoihin.
Mikä GW1516?
Kyseistä ainetta kehitettiin 2000-luvun alussa lääkkeeksi. Sitä tutkittiin muun muassa aineenvaihdunta- sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkevaihtoehtona, kuten diabeteksen hoitoon.
Lääke kuitenkin kiellettiin vuonna 2007, kun sen todettiin eläinkokeissa aiheuttavan nopeasti ja runsaasti syöpää. Lääkettä ei koskaan otettu käyttöön ihmisillä.
– Sen jälkeen ei ole tietoa, minkälaisia haittavaikutuksia se saattaisi ihmisillä aiheuttaa. Syöpäriski on tietysti päällimmäinen ja siksi lääkekokeilu lopetettiin, Pekka Rauhala kertoo.
Aineen suorituskykyä parantavat ominaisuudet kuitenkin johtivat sen päätymiseen dopingmaailmaan. AIU:n mukaan GW1516 muuttaa tapaa, jolla keho metaboloi rasvaa.
– Eläinkokeissa tuli esille, että se parantaa kestävyyssuoritusta, vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan ja saattaa myös polttaa rasvaa, Rauhala tuumaa dopingkäytön syistä.
– Mutta onko näin ihmisillä, sitä ei ole osoitettu, Rauhala viittaa aikoinaan keskeytettyihin lääketestauksiin.
Wada on määritellyt GW1516:n ”hormoni- ja aineenvaihduntamodulaattoriksi”. Antidopingjärjestöt ovat varoittaneet urheilijoita terveysvaaroista.
GW1516 on aiheuttanut dopingkäryjä esimerkiksi pyöräilyssä, painonnostossa ja yleisurheilussa. Kenties tunnetuin aineesta kärähtänyt on Nijel Amos, joka saavutti Lontoon olympialaisissa hopeaa 800 metrillä.
Kummallinen selitys kärylle
Asinga aikoo valittaa urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CAS:iin.
– Haluamme vain pelastaa Issamin uran. Hän haluaa vain elämänsä takaisin, asianajaja Paul J. Greene sanoi.
Asingan selitys kärylle on saanut paljon palstatilaa. Väitteensä mukaan hän sai ainetta kehoonsa palautumiseen käytettävistä karkeista, jotka olivat Gatorade-tuotteita. Gatorade valmistaa urheilujuomia ja -elintarvikkeita.
Asinga väittää, että sai karkit lahjana Los Angelesissa Gatoraden tilaisuudessa 10.7.2023. Hän antoi positiivisen dopingnäytteen 18. heinäkuuta.
Lisäksi Asingan mukaan tuotteessa olleet logot vahvistivat karkkien sopivan urheilukäyttöön.
– Olen tilanteessa, jossa tiedän, etten tehnyt mitään väärää, enkä aio luopua unelmistani. On törkeää, että tosiasiat sivuutetaan ja yritetään vain kääntää kertomus minua vastaan.
Asinga väitti, että hänen saamansa karkkipakkaukset on sittemmin testattu Wadan hyväksymässä laboratoriossa, ja pakettien todettiin sisältäneen jäämiä GW1516:sta.
Lisäksi Asinga totesi lausunnossaan, että Gatoraden emoyhtiö PepsiCo ei ole suostunut toimittamaan tutkintaa varten tuotteita samasta valmistuserästä, josta hän sai lahjansa.
AIU:n mukaan Asinga ei pystynyt todistamaan, että karkit olivat kielletyn aineen lähde.
AIU totesi, että tasapuolisuuden varmistamiseksi saastumiseen perustuvat selitykset on tutkittava perusteellisesti, eivätkä todisteet saa perustua spekulaatioon.
AIU kirjoitti, että se oli testannut sinetöidyn Gatorade-purkin samasta erästä, jota Asinga käytti, ja tulos oli negatiivinen.
Ne Gatorade-purkit, jotka Asinga itse toimitti testattavaksi, eivät olleet sinetöityjä ja olivat AIU:n mukaan sisältäneet GW1516:ta enemmän pakkauksen ulkopuolella kuin purkin sisällä.
AIU:n mukaan tämä käytännössä sulkee pois mahdollisuuden, että GW1516:ta olisi löytynyt testissä raaka-aineiden aiheuttaman kontaminaation takia.
Asinga kirjoitti, että kunnioittaa AIU:n roolia, mutta on järkyttynyt.
– He antoivat ankarimman tuomion ottamatta huomioon näitä tosiasioita ja esitettyjä todisteita.
Asinga kirjoitti myös olevansa masentunut, että käry on seurausta suuren yrityksen harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä ja että yritys kieltäytyy toimittamasta hänelle näytteitä.
Pekka Rauhala ei usko, että GW1516:ta saisi mistään elintarvikkeista.
– Kyse on sitten tuotteista, joita myydään niin sanotusti ravintolisinä. Tällaisissa tuotteissa saattaa olla lisättynä aineita, joilla ajatellaan olevan hyötyä suorituskykyyn. Nämä lienevät tyypillisimmät tapaukset, joista tulee dopingkäryjä.
Muita käryjä
Seiväshypyn olympiavoittoa kotikisoissaan vuonna 2016 juhlinut brasilialainen Thiago Braz sai 16 kuukauden kilpailukiellon. Braz on jättänyt valituksen urheilun välitystuomioistuimelle CAS:lle.
Panna kestää tämän vuoden marraskuun lopulle, joten Pariisin olympialaisissa brassihuippua ei näillä näkymin nähdä.
Tokion olympialaisissa 2021 Braz voitti pronssia. Lisäksi hän on vuoden 2022 MM-hallien hopeamies. Brazin ennätys 603 on Riossa olympiavoiton tuoneesta finaalista.
Braz, 30, antoi viime heinäkuussa dopingnäytteen, josta paljastui ostariinin aineenvaihdunta-ainetta. Ostariinia voidaan käyttää lihaskasvun ja suorituskyvyn tehostamiseen.
AIU vaati Brazille neljän vuoden pannaa. Se näkee Brazin toimineen ”holtittomasti” ja jättäneen tarkoituksella huomioimatta riskin, joita lisäravinteisiin liittyy.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton kurinpitotuomioistuin kuitenkin katsoi, että Braz oli luottanut lääkintätiiminsä neuvoihin, vaikkakin oli henkilökohtaisesti tietoinen lisäravinteiden kontaminaatioriskistä.
Niinpä paneelin enemmistö tyytyi 16 kuukauteen katsoen, ettei Brazin tapauksessa kyse ole ”merkittävästä virheestä tai huolimattomuudesta”.
Kenialainen maratonjuoksija Josephine Chepkoech kärähti Sevillan maratonilla helmikuussa 2024 testosteronista ja sai peräti seitsemän vuoden toimintakiellon.
Chepkoech sijoittui Sevillan maratonilla toiseksi ennätyksellään 2.22.38.
Pitkän pannan syynä on Chepkoechin vuosina 2015–17 kärsimä ensimmäinen kilpailukielto.
Lähteet: AIU, ESPN, NBCS Sports
