– Ukrainassa on ollut länsimaiden aktiivista sotilaallista toimintaa jo runsaan vuosikymmenen ajan, jopa ennen vuonna 2014 Kiovan Maidanilla nähtyä kansannousua.
Näin sanoo kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Hellenberg. Hän asui Ukrainassa vuosina 2011–2015 ja seurasi silminnäkijänä tilanteen kehittymistä, kun maan yhteiskunnallinen kuohunta vuosikymmen sitten alkoi.
Hellenberg on tehnyt yhteistyötä muun muassa Ukrainan strategisen tutkimusinstituutin NISS:n ja sotilasliitto Naton Kiovan toimiston kanssa.
Ylen Liettuasta tavoittama Hellenberg arvioi, että Ukrainassa on jo Nato-maiden erikoisjoukkojen sotilaita tiedustelu-, neuvonanto- ja maalinosoitustehtävissä.
– Arvioisin, että puhutaan ainakin sadoista ammattilaisista, jotka keräävät tietoa sekä tukevat ukrainalaisia heidän operaatioissaan lähinnä rintamalinjojen takana. Heidät on syytä selkeästi erottaa rintamalla toimivista länsimaisista vapaaehtoisista. Vapaaehtoistenkin joukossa toki on erikoisjoukkojenkin sotilaita, mutta nämä eivät ole Ukrainassa hallitustensa sinne lähettäminä.
Suurimmat ryhmät vapaaehtoistaistelijoista tulevat Hellenbergin mukaan Puolasta ja Georgiasta.
– Länsimaisten erikoisjoukkojen sotilaat eivät osallistu varsinaisiin taisteluihin, vaan tiedustelutoiminta on se ykkösasia. Taistelukosketukset toki kuuluvat asiaan, mutta ne on ensisijaisesti jätetty ukrainalaisille, ellei sitten mukaan lasketa vaativampien asejärjestelmien teknisten toimenpiteiden läpiviemistä.
Hellenberg perustaa Ylelle esittämänsä arviot Ukrainassa toimivilta yhteistyötahoiltaan saamaansa informaatioon.
Hellenberg on neljännesvuosisadan tutkinut Venäjää, Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa.
Neuvonpito lännen joukoista jatkunut jo joitakin kuukausia
Länsimaisten erikoisjoukkojen läsnäoloon viittaavia dokumentteja on vuodettu julkisuuteen Ukrainan sodan aikana muutamaankin otteeseen. Ukrainassa toimivat Nato-maiden sotilaat nosti ensimmäisen kerran valokeilaan Britannian yleisradioyhtiö BBC huhtikuussa 2023.
Saman vuoden maaliskuulle päivättyjä huippusalaisia asiakirjoja vuoti tuolloin julkisuuteen Yhdysvaltain puolustusministeriöstä Pentagonista. Niiden mukaan Ukrainassa oli 50 sotilasta Britanniasta, 17 Latviasta, 15 Ranskasta, 14 Yhdysvalloista ja 1 Hollannista.
Seuraavan kerran keskustelun sytytti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, kun hän tämän vuoden helmikuussa väläytti mahdollisuutta lähettää länsimaisia joukkoja Ukrainaan.
Nato-maat kiirehtivät lyttäämään Macronin puheet. Toisaalta Puola huomautti tuolloin, että länsimaiden erikoisjoukkoja on jo Ukrainassa.
– Naton sotilaat ovat jo Ukrainassa. Haluan kiittää kaikkia maita, jotka ottavat tämän riskin. Tiedätte kyllä, keitä olette, Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi tiedotustilaisuudessa, josta raportoi muun muassa ukrainalainen englanninkielinen sanomalehti Kyiv Post.
Tämän enempää Sikorski ei avannut asiaa tiedotustilaisuudessa.
Tämän jälkeen myös brittiläinen talousmedia Financial Times kertoi turvallisuuslähteisiinsä viitaten, että Ukrainassa todella jo on Nato-maiden lähettämiä sotilaita.
Seuraavaksi astui esiin Viron pääministeri Kaja Kallas. Hän totesi Financial Timesin haastattelussa, että ”on maita, jotka jo kouluttavat sotilaita kentällä”. Kallas ei nimennyt haastattelussa yksittäisiä maita tai kertonut yksityiskohtaisemmin väitetystä toiminnasta.
Venäjän hallinto on jo pitkään väittänyt, ettei se kohtaa hyökkäyssodassaan vain Ukrainan joukkoja, vaan myös Nato-joukkoja.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sodankäynti selkeät käännekohdat
Yle haastatteli tätä artikkelia varten kymmentä suomalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijaa. Sotilaspolitiikan tuntijat luottavat kansainvälisessä mediassa olleisiin tietoihin. Yksi heistä on puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok).
– Venäjän vallattua Ukrainalta Krimin niemimaan 2014 länsimaisten erikoisjoukkojen määrä lisääntyi maassa jonkin verran. Luonnollisesti myös Venäjän itäisessä Ukrainassa masinoima sodankäynti vaikutti asiaan. Helmikuun 2022 suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Nato-sotilaiden määrä Ukrainassa on selkeästi kasvanut. Nämä joukot myös kouluttavat ukrainalaisia.
Taustalla lienee ajatus, jonka mukaan Putinin pysäyttäminen ja Venäjän sotapolitiikan patoaminen tapahtuvat sittenkin helpoiten Ukrainassa.
Läsnä maassa on ainakin Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Latvian, Hollannin ja Puolan erikoiskoulutuksen saaneita sotilaita. Tämä käy ilmi Britannian yleisradioyhtiö BBC:ltä, talousmedia Financial Timesista, uutistoimisto Reutersilta sekä suomalaisilta sotilaspolitiikan asiantuntijoilta kerätyistä tiedoista.
Kenraalimajuri evp. Toverin mukaan joukot kokoavat ukrainalaisten kokemuksia erilaisten taktiikoiden ja tekniikoiden toimivuudesta taistelukentällä. Samoin tietoa kerätään Venäjän asevoimien toiminnasta ja kalustosta.
– Lisäksi länsimaisten erikoisjoukkojen tärkeä tehtävä on venäläisten uusimman sotilasteknologian talteenotto. Eli jos Ukrainan armeija saa viholliselta haltuunsa vaikkapa elektroniseen sodankäyntiin liittyvää materiaalia, läntiset sotilaat pyrkivät toimittamaan aineiston kotimaihinsa tutkittavaksi.
Nato-maiden sotilaiden tehtävät Ukrainassa edellyttävät vuosien mittaista koulutusta ja perehdytystä.
Ei uusi ilmiö
Timo Hellenberg sanoo, että erityisesti yhden maan rooli korostuu, mitä tulee erikoiskoulutettujen sotilaiden läsnäoloon Ukrainassa. Hän muistelee vuosikymmenen takaista tapaamistaan Britannian sotilasasiamiehen kanssa Kiovassa:
– Britit olivat aikeissa perustaa koulutuskeskuksen eteläiseen Ukrainaan Mykolajivin satamakaupunkiin. Syy oli brittiupseerin mukaan yksinkertainen: venäläiset haluavat Ukrainan rannikon – Odessan ja Mykolajivin kaupungit. Sotilasasiamies ja hänen taustayhteisönsä olivat aikaansa edellä.
Nimettömänä pysyttelevä sotilaspolitiikan asiantuntija muistuttaa, että Ukraina on tehnyt puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa siitä lähtien, kun maa itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991.
– Maidanin kansannousun tuotua valtaan länsimielisen hallituksen ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan länsimaat alkoivat täysin avoimesti tukea Ukrainaa muun muassa maan turvallisuuskoneiston kehittämisessä.
Yhdysvaltain asevoimat koulutti Ukrainan armeijaa, ja USA:n keskustiedustelupalvelu CIA teki yhteistyötä ukrainalaisten oman vakoiluapparaatin kanssa. Länsimaiden erikoisjoukot puolestaan harjoituttivat Ukrainan omia vastaavia sotilasyksiköitä.
– Tästä syystä Ukrainan armeija oli Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkaessa helmikuussa 2022 niin suorituskykyinen, että se pystyi torjumaan venäläisten aggressiivisen maahantunkeutumisen.
Valtaosa Ylen turvallisuus- ja puolustuspoliittisista lähteistä haluaa pysyä nimettöminä. Läntisten erikoisjoukkojen käyttöön liittyvä aihealue on sotilaspiireissä arkaluontoinen, eikä Suomessa ole ollut tapana puhua näistä asioista julkisesti.
Valtava eskalaation riski
Ukrainassa olevat länsimaiset sotilaat voidaan jakaa kahteen eri ryhmittymään: ylivoimainen valtaosa heistä on teknisiä asiantuntijoita (englanniksi ‘specialists’), kun taas pieni vähemmistö on nimenomaan erikoisoperaatioihin tarkoitettuja joukkoja (englanniksi ‘special forces’).
– Nato-maiden sotilailla on sellaista käytännön taktista ja teknistä osaamista, mitä Ukrainassa varmasti tarvitaan. Lisäksi heitä on helppoa lähettää kohdealueelle salassa, sillä useimmissa valtioissa on yleinen linjaus, ettei erikoisjoukkojen toiminnasta tiedoteta koskaan mitään, Ylen turvallisuuspoliittinen lähde taustoittaa.
– Niin kauan kuin tämä asia on virallisesti kiistettävissä, mikään sodan osapuoli ei halua julkistaa sitä. Venäjän propagandassahan puhutaan Ukrainasta kollektiivisena sotana länttä vastaan, mutta jos tämä asia todella tulisi ilmi, merkitsisi se Kremlille eräänlaista kasvojen menetystä. Tai sitten konflikti pitäisi eskaloida kokonaan uudelle tasolle, eivätkä venäläiset sitäkään halua, koska sodassa on nykyiselläänkin heille aivan tarpeeksi tekemistä.
Suomalaisten sotilaspolitiikan asiantuntijoiden mukaan Ukrainassa on tällä hetkellä satoja, ehkä jopa tuhansia länsimaiden lähettämiä sotilaita.
– Yleinen käsitys on, että heitä on siellä tekniset asiantuntijat mukaan lukien jo tuhansia.
Teknisiä asiantuntijoita kutsutaan siviilikontraktoreiksi. Rajanveto sotilaiden ja ei-sotilaiden välillä on näissä asioissa kuin veteen piirretty viiva.
Lännen erikoisjoukot ovat toimineet salassa eri kriisialueilla jo vuosikymmeniä pienin tappioin. Anonyymi asiantuntija näkee länsimaiden salailevassa toiminnassa silti huomattavan riskin sodan eskaloitumiselle.
– Tähän sisältyy valtava riski joutua mukaan täysimittaiseen sotaan. Tämä on uhkarohkeaa ja riskipitoista puuhaa, joka avaa epämääräisen mahdollisuuden suurvaltojen joutumisesta napit vastakkain. Ja juuri tätähän on haluttu viimeiseen asti välttää.
