Pieni Hyrynsalmen kunta on noussut otsikoihin lähes joka vaalien jälkeen, koska se on usein kaikkein vähiten äänestäneiden joukossa.
Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti jäi alle 30 prosentin.
Lähdimme Hyrynsalmelle etsimään asioita, joihin EU on vaikuttanut. Selvitimme, miksi unioni tuntuu silti kuntalaisille kaukaiselta. Kävi ilmi, että ainakin kunnanjohtaja on muuttanut mielipidettään EU:sta edellisten vaalien jälkeen.
Järven rannassa on uudehko liiketalo. Se kattaa S-marketin, Alkon ja apteekin. Toisella puolen 5-tietä on huoltoasema, jonka pihan maamerkkinä on jo ränsistynyt helikopteri.
Paikalliset kertovat tarinaa, jonka mukaan helikopteri on haettu aikoinaan joulupukille Venäjältä. Hyrynsalmelta alkaa poronhoitoalue, ja tarinan mukaan pukki on karauttanut porojen kyydissä Hyrynsalmelle ja jatkanut siitä punaisella kopterilla kohti kaikkia maailman lapsia.
Pysäytämme ihmisiä tankilla, kauppojen edessä ja kauempana keskustasta. Ihmiset juttelevat mielellään, mutta heti on selvää, ettei äänestäminen eurovaaleissa juuri kiinnosta.
Harva suostuu antamaan kameralle haastattelua EU-vaaleista. Yksi henkilö peruutti jopa jo tehdyn haastattelun.
Lopulta saamme kameran eteen kolme haastateltavaa. Yksi heistä ei tosin ole Hyrynsalmelta, vaan Lapualta.
Hyrynsalmelainen Ulla Ijäs on kuin moni muukin kunnassa. Useat kertovat äänestävänsä muissa vaaleissa, mutta eurovaalit ovat jääneet välistä.
– Jospa EU-vaaleissa valitut kuitenkin pitävät pienestä ihmisestä huolta, Ijäs miettii.
Edellisten eurovaalien äänestysprosentti oli Hyrynsalmella 29,2. Koko maassa äänestysprosentti oli 42,7. Hyrynsalmella ääniä annettiin vähiten koko maassa.
Alkukeväällä presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen mietti, auttaisiko äänestysintoon ilmaisten ämpärien jakaminen. Myös tuolloin Hyrynsalmella oli Manner-Suomen alhaisin äänestysprosentti.
Paikallisia Rilla Porojärveä ja Ulla Ijästä ajatus ämpäreistä huvittaa.
Raha käänsi kunnanjohtajan pään
Vielä viisi vuotta sitten Heimo Keränen suhtautui varautuneesti EU-vaaleihin. Silloin hän EU-vaalien jälkeen kommentoi isoin kirjaimin Helsingin Sanomille ihmisten olevan järkeviä, kun he eivät äänestä. Lehti kysyi, miksi Hyrynsalmi oli Suomen laiskimmin äänestävä kunta.
Keränen vastasi tekstiviestillä: ”MIKSI ÄÄNESTÄÄ, KUN TULOS ON SELVÄ.”
Nyt takki on kääntynyt. Kunnanjohtaja näkee, että Hyrynsalmi hyötyy EU:n rahoituksesta. Keränen innostuu puhuessaan vihreän siirtymän rahoituksesta sekä siitä, että nykyisen turvallisuustilanteen takia EU-rahaa on saatavilla itäiseen Suomeen. Itäraja on lähimmillään linnuntietä noin 60 kilometrin päässä Hyrynsalmen keskustasta.
Kunnan talous onkin nykyään kunnossa. Vielä muutama vuosi sitten kriisikuntana kipuillut Hyrynsalmi on saanut sen kuntoon muun muassa tuulivoiman kiinteistöverotuloilla.
EU:n vaikutus näkyy yllättävissäkin paikoissa. Esimerkiksi kunnantalon ilmainen langaton verkko on EU:n kustantama.
Miksi sitten äänestäminen ei sytytä hyrynsalmelaisia? Keränen miettii, että Suomen sisäiset vaalit ovat helpommin lähestyttävät.
– Varmaan ihmiset pelkäävät tätä teemaa. EU on möhkälemäinen olio, josta ei saa oikein otetta, Keränen pohtii.
Samaa sanoo väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta.
EU-vaalit kiinnostavat ihmisiä heikosti ympäri Eurooppaa. EU-vaalien äänestysprosentit vaihtelevat maittain. Edellisissä vaaleissa eniten äänestettiin Belgiassa, jossa äänestäminen on pakollista. Vähiten vaalit kiinnostivat viime kerralla Slovakiassa. Siellä vain 24,7 prosenttia kävi vaaliuurnilla.
Helimäen mukaan yksi syy eurooppalaisten alhaiselle äänestysinnolle on se, että ihmiset kokevat päivän politiikan läheisemmäksi kuin EU:n käsittelemät asiat.
Esimerkiksi kunta- ja eduskuntavaalien päätökset ja seuraukset näkyvät Helimäen mukaan kansalaisille paremmin kuin EU-vaalien seuraukset.
– Lisäksi Euroopan unioni on aika monimutkainen rakenteeltaan, Helimäki toteaa.
EU:ssa päätetään lähes puolet kuntien asioista
Kuntaliitto kutsuu EU-vaaleja kuntavaaleiksi, koska EU:n kautta kuntiin tulee noin 45 prosenttia päätettävistä asioista.
Yksi hyvin konkreettinen esimerkki on puhtaat eli vähäpäästöiset ajoneuvot.
Hyrynsalmella laki puhtaista ajoneuvoista koskee esimerkiksi koulukuljetuksia eli sellaisia auto- ja liikennepalveluhankintoja, joiden hinta ylittää EU:n määrittelemän rajan, eli 214 000 euroa.
EU koetaan kunnassa kaukaiseksi, vaikka se on tuonut Hyrynsalmelle paljon muutakin kuin ilmaisen langattoman verkon kunnantalolle. Pyysimme kunnanjohtaja Heimo Kerästä luettelemaan kolme tärkeintä asiaa Hyrynsalmella.
– Meidän suurimpia matkailuhankkeitamme, kuten Ukkohallaa, on rakennettu EU-rahalla. Tällä hetkellä tehdään suurta vihreän siirtymän osaamiskeskushanketta ja olemme houkutelleet EU-rahan turvin tänne kolme yliopistoa kumppaniksemme, Keränen summaa.
Pienessä Hyrynsalmen kunnassa kiteytyy suurempi haaste – EU-vaalien merkityksen puuttuminen tavallisten ihmisten elämästä.
Kääntääkö Hyrynsalmi uuden lehden äänestysaktiivisuudessa EU-vaaleissa?
