Eläkeputki on tukittu jo aiemmin, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty, ja hallitus valmistelee neljänneksen leikkausta ansiopäivärahaan. Heikennyspelkoja mieleen nostava eläkeuudistuskin on tekeillä.
Eläkeikää lähestyvät työttömät eivät ole jääneet tumput suorina odottamaan lisäheikennyksiä omaan kukkaroonsa.
Iso osa heistä on hommannut täydennystä työttömyyskorvaukseensa hakeutumalla osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle eli ove-eläkkeelle. Sen voi saada niin työtön kuin työssäkäyvä, jos on syntynyt 1963 tai aiemmin ja on täyttänyt 61 vuotta.
– Ove-eläke tarjoaa yhden reitin saada nopeasti lisärahoitusta, toteaa kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Työnsaanti taas on vaikeaa ikäsyrjinnän vuoksi.
Hakijamäärä kaksinkertaistui
Osittaisen varhennetun varhaiseläkkeen suosio on noussut työttömien keskuudessa muutamassa vuodessa.
Viime vuoden lopulla heitä oli jo 8 200 eli 25 prosenttia kaikista 61–64-vuotiaista työttömistä.
Yli vuoden työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä ove-eläkkeen saajia on liki puolet. Pääosa ove-eläkkeen ottaneista työttömistä on miehiä. Niin ikään suurin osa yli 61-vuotiaista työttömistä on miehiä.
Kannisto arvioi, että kasvanut pyrkimys ove-eläkkeelle on reagointia kasvavaan työttömyyteen ja monen kokemaan talouskurimukseen. Moni ennakoi hallituksen valmistelemia heikennyksiäkin.
– Ove-eläkkeelle on ollut tänä vuonna hakijoita kaksinkertainen määrä verrattuna esimerkiksi viime tai edellisvuoteen. Kaikki nämä yhdessä ja ylipäätään taloustilanne varmasti vaikuttavat siihen, että ihmiset hakevat ove-eläkettä entistä innokkaammin, pohtii Kannisto.
Kannisto arvioi, että myös valmisteilla oleva eläkeuudistus saattaa lisätä haluja ove-eläkkeelle.
– Vielä ei tiedetä, mitä tuleman pitää ja tuleeko ove-eläkkeeseen muutoksia. Ihmiset saattavat silti ottaa varmuuden vuoksi ove-eläkkeen jo nyt, etteivät poliitikot pääse viemään sitä heiltä nenän edestä, Kannisto arvioi.
Uudistusta sorvaavan työryhmän on määrä jättää ehdotuksensa ensi tammikuun lopulla.
Paikkaa tuloaukkoa
Monen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta kuitanneen tulot romahtavat helposti puoleen, kun ansiosidonnaisen 300–500 päivän maksuaika täyttyy ja he tippuvat peruspäivärahalle.
Ansiopäivahaa maksettiin viime vuonna keskimäärin 1 700 euroa kuussa. Kelan maksama peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat 800 euroa kuussa.
Ove-eläke paikkaa näppärästi ansiopäivärahan loppumisesta syntynyttä tuloaukkoa, ja peruspäivärahalla eläneen tuloja se jopa nostaa.
Palkansaajan vero kevenee, työttömän ei
Verotus suosii ove-eläkkeen ottanutta palkansaajaa, mutta työtön ovelainen ei vastaavaa verohyötyä saa.
Normituloisen palkansaajan veroaste voi laskea jopa 5–6 prosenttiyksikköä, jos hän vähentää työntekoa ja korvaa ansionmenetystään osittaisella vanhuuseläkkeellä, kertoo Eläketurvakeskuksen laskelma.
Tällöin hänen veroprosenttinsa on alempi kuin samalla kokonaistulolla, jos koko tulo olisi palkkatuloa tai pelkkää eläketuloa.
Verosäästö on helposti toista tonnia vuodessa.
– Verotus laskee, koska palkansaaja saa sekä ansiotulovähennyksen että eläketulovähennyksen. Tätä kautta veroprosentti asettuu alhaisemmalle tasolle, Kannisto selittää.
Sen sijaan työtön ove-eläkkeen ottanut ei vastaavaa veroetua saa.
Alaikäraja nousee
Ove-eläkkeen alaikäraja on ollut tähän asti 61 vuotta, mutta se nousee ensi vuonna 62 ikävuoteen. Osittaisen vanhuuseläkkeen nauttiminen pienentää lopullista eläkettä, normaalisti noin satasen kuussa.
Ove-eläkkeelle siirtyi viime vuonna noin 21 000 henkilöä. Tänä vuonna luku saattaa nousta, sillä hakemusmäärät lähes tuplaantuivat tammi-toukokuussa kolmesta edellisvuodesta. Ove-hakijoita on ollut tänä vuonna tammi-toukokuussa lähes 12 500.
Ove-eläkeläisiä on tällä hetkellä yhteensä vajaat 60 000.
Klo 9.41. Lisätty maininta ikärasismista.
Klo 14.02. Täydennetty otsikkoa.
Klo 19.25: Vaihdettu termi ikärasismi muotoiluun ikäsyrjintä, joka kuvaa ilmiötä paremmin.
