Suomen toiseksi suurin maakunta ei saanut tälläkään kertaa omaa meppiä – Tampere häviää vaaleissa Turulle

Pirkanmaalta on ollut koko aikana ainoastaan kolme meppiä. Viimeisin euroedustaja Satu Hassi jäi pois parlamentista jo kymmenen vuotta sitten.

Kuvapari, jossa toisessa kuvassa on Li Andersson ja toisessa Ville Merinen.
Europarlamenttivaaleissa turkulainen Lia Andersson (vas.) oli ylivoimainen ääniharava. Pirkanmaan parhaiten menestynyt ehdokas Ville Merinen (sd.) ylsi varasijalle. Kuva: Tiina Jutila / Yle, Petteri Bülow / Yle
  • Elina Nieminen

Tampere ja Pirkanmaa eivät tälläkään kertaa saaneet omaa edustajaa europarlamenttiin.

Lähimmäs paikkaa pääsi ensimmäisen kauden kansanedustaja Ville Merinen (sd.), joka jäi varasijalle. Merinen asuu Tampereen naapurikunnassa Pirkkalassa.

Viimeisin pirkanmaalaismeppi on Satu Hassi (vihr.), joka oli europarlamentissa vuosina 2004–2014. Hän muistuttaa, että merkittävien poliittisten tehtävien puute on vaivannut Pirkanmaata vuosikymmeniä.

– Jostain syystä Tampereen paikallispolitiikka ei ole nostanut kovin paljoa ihmisiä, jotka pääsisivät valtakunnallisesti esille. On mielenkiintoinen kysymys, miksi esimerkiksi Turusta heitä on paljon enemmän, hän pohtii.

Punatukkainen nainen värikkäässä puserossa seisoo puutarhassa. Satu Hassi kotipihassaan Pispalassa.
Satu Hassi ei asettunut ehdokkaaksi viime kevään eduskuntavaaleissa. Pitkäaikainen kansanedustaja seuraa aktiivisesti politiikkaa ja kirjoittaa muistelmiaan. Kuva: Elina Nieminen / Yle

Hassin lisäksi europarlamentissa ovat olleet tamperelaiset Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.), joka valittiin muiden ensimmäisten suomalaismeppien tavoin kansanedustajista vuonna 1995 vuodeksi, sekä television tietovisailuista tuttu Jyrki Otila (kok.) vuosina 1996–1999.

Valtakunnallista näkyvyyttä tarvitaan

Ville Merisen lisäksi Pirkanmaalta ei näissä vaaleissa asettunut ehdolle muita istuvia kansanedustajia. Entisistä kansanedustajista mukana oli tamperelainen Veikko Vallin (ps.).

Eurovaaleissa menestyminen edellyttää kuitenkin valtakunnallista näkyvyyttä. Uusista mepeistä kuusi on tai on ollut puolueensa puheenjohtaja, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat tai ovat olleet europarlamentaarikkoja tai kansanedustajia. Entisiä ja nykyisiä ministereitä heistä on kymmenen.

Myös Satu Hassilla oli näkyvä poliittinen ura ennen europarlamenttiin nousua. Hän oli ollut kansanedustaja yli 10 vuotta, vihreiden puheenjohtaja ja ministeri. Näkyvyyttä tuli myös asiasta, johon hän ei ollut itse voinut vaikuttaa.

– Sairastuin ministerinä ollessani rintasyöpään. Kun kävin läpi rintasyöpähoitoja, sain valtavasti julkisuutta. Kyllä se varmasti vaikutti siihen, että minut valittiin, hän sanoo.

Ministerin puutetta surtiin vuosia

Pitkään Pirkanmaalla surtiin myös sitä, että alueelta ei ollut yhtään ministeriä. Vuonna 1999 ministeritön jakso katkesi, kun Lipposen hallitukseen nousi kerralla kaksi tamperelaista, ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi ja ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.).

– Nyt Tampereen paikallispolitiikka on ihan toisenlaista, ja meiltä oli pääministerikin, Hassi sanoo.

Vuonna 2019 pääministeriksi noussut Sanna Marin (sd.) oli ensimmäinen tamperelainen pääministeri.

Nykyisessä hallituksessa pirkanmaalaisministereitä on kaksi: kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) Tampereelta ja työministeri Arto Satonen (kok.) Sastamalasta.

Oman mepin puute voi tuntua pahalta pirkanmaalaisten itsetunnossa. Hassi lohduttaa heitä sillä, että europarlamentissa maakunnallisia asioita käsitellään todella vähän.

– Itse työskentelin eniten Euroopan- ja maailmanlaajuisten asioiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, hengitysilmanlaadun ja kemikaaliturvallisuuden, parissa enkä pystynyt hahmottamaan niihin mitään Pirkanmaan näkökulmaa.

Satu Hassi kertoo, miten mepiksi voi päästä
Satu Hassi kertoo, kuinka hänestä tuli europarlametaarikko. Toimittaja Elina Nieminen kysyy aluksi erään toisen tunnetun henkilön poliittisen uran alusta.