EU:n ympäristöministerit ovat hyväksyneet kokouksessaan kiistellyn ennallistamisasetuksen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) äänesti esitystä vastaan. Hän viittasi puheenvuorossaan asetuksen aiheuttamien kustannusten kohdistuvan kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin.
– Jos olisimme saaneet valita, olisimme jatkaneet neuvotteluja siten, että asetuksen muotoiluja olisi laajasti Suomessa esiintyvien biotyyppien osalta muutettu niin, etteivät kustannusarviot Suomen osalta olisi niin suuret, Mykkänen sanoi maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Mykkänen mainitsee, että Suomessa on muihin maihin nähden poikkeuksellisen suuri määrä sisävesistöalueita ja rannikkoalueita, joiden kunnostamiselle ja ennallistamiselle on asetettu tiukat määreet ja aikataulut.
– Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa.
Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä-elokuussa. Sen jälkeen unionin jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmansa.
– Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme, Mykkänen sanoo.
Ympäristö- ja ilmastoministerin mukaan edessä on valtava työ, jotta asetuksen toimeenpanosta saadaan järkevä. Nyt ennallistamisasetus uhkaa aiheuttaa Suomelle puolen miljardin euron kustannukset vuositasolla. Mykkänen uskoo kuitenkin, että Euroopan komissio on vaikeiden neuvottelujen aikana ymmärtänyt tilanteen olevan herkkä.
Aiheutti poliittisen kriisin Itävallassa
Itävallassa maan ympäristöministerin toiminta on aiheuttanut sisäpoliittisen kriisin. Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta.
Nehammer kertoo ilmoittaneensa EU:n puheenjohtajamaalle Belgialle, että Gewesslerin äänestyspäätös on laiton ja että Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
EU:n ennallistamisasetus menetti maaliskuussa enemmistönsä jäsenmaiden keskuudessa, kun Unkari kääntyi sen kannattajista vastustajien joukkoon ja myös Suomi asettui sitä vastustamaan aiemman pidättäytymisen sijaan. Tämän jälkeen kaavailtu EU-maiden ympäristöministerien äänestys asetuksen hyväksymisestä peruttiin.
Suomessa opposition enemmistö kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueet ja keskusta vastustivat sitä.
”Valtava voitto Euroopan luonnolle”
Ennallistamisasetuksen keskeinen tavoite on, että EU-maat toimivat luontokadon pysäyttämiseksi eli luonnon monimuotoisuuden puolesta. Vastatuuleen joutunut asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja myös kaupunkeja.
Suomen osalta luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa sekä laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille.
– Tämä lopputulos on valtava voitto Euroopan luonnolle. Ennallistamisasetus pakottaa pyörät pyörimään ja ihmisen korjaamaan luonnolle aiheuttamaansa haittaa, WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen riemuitsi tiedotteessa äänestyksen jälkeen.
– Asetuksen luontohyödyt ovat ilmeiset, mutta se tuo myös merkittäviä ilmasto-, talous- ja terveyshyötyjä, Suominen jatkoi.
Toukokuussa julkistetun Maailman luonnonsäätiön WWF:n ja kolmen muun järjestön teettämän kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa asetuksen hyväksymistä. Suomalaisista asetusta kannatti 70 prosenttia vastaajista.
Kysely toteutettiin Suomessa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 6 200:aa ihmistä.
Korjattu kello 16.51: Koko oppositio ei kannattanut Suomessa ennallistamisasetusta, sillä keskusta vastusti sitä.
