Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi lausuntonsa hallituksen käännytyslaista.
Valiokunnan enemmistön mukaan laki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista.
Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä, jolta evätään oikeus hakea kansainvälistä suojelua, tulisi olla tosiasiallinen oikeus ja mahdollisuus kannella päätöksestä tai hakea siihen oikaisua. Hallituksen lakiesityksen mukaan maasta poistamiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksestä mietinnön laativan hallintovaliokunnan onkin muutettava ja täydennettävä esitystä tältä osin.
Valiokunta myös vaatii, että hallintovaliokunta selvittää lakiehdotuksen suhdetta EU-oikeuteen.
Käännytyslaki antaisi mahdollisuuden estää määräaikaisesti ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen rajalla tai sen läheisyydessä.
Esityksen tarkoituksena on estää välineellistetty maahantulo, jolla tarkoitetaan toisen valtion järjestämää laajamittaista maahantuloa rajalle. Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten mukaan tällainen ilmiö on ollut käynnissä Suomen itärajalla viime syksystä lähtien.
Yle näytti valiokunnan tiedotustilaisuuden suorana kello 13.
Esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa
Perustuslakivaliokunta katsoo hallituksen tavoin, että lakiehdotus on ristiriidassa Suomen perustuslain ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.
Valiokunnan mukaan tämä ei ole kuitenkaan estänyt aikaisemminkaan määräaikaisen poikkeuslain säätämistä.
Puheenjohtajan Heikki Vestman (kok.) painottaa, että poikkeaminen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista on ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajattu. Päätöksen voi esimerkiksi tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Jos poikkeuslain säätäminen on välttämätöntä, tulee se perustuslakivaliokunnan mukaan myös rajata mahdollisimman tarkasti.
– Lakiin myös sisältyy säännöksiä, joilla pyritään lieventämään ristiriitoja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, Vestman sanoo.
Vestman: Osalta asiantuntijoista tukea valiokunnan ratkaisulle
Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet kriittisiä esitystä kohtaan. Vestmanin mukaan osa valiokunnan kuulemista kahdestakymmenestä asiantuntijasta kuitenkin tuki ratkaisua, jonka mukaan laki voidaan säätää tietyin muutoksin.
– Kolmen lausunnosta löytyy samanlaista argumentaatiota kuin mikä oli valiokunnan ratkaisu, hän sanoo.
Kyseiset asiantuntijat olivat Vestmanin mukaan valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja professori Mikael Hiden.
Vestman myös puolusti valiokunnan lausuntoa toteamalla, että perustuslakivaliokunta ratkaisee Suomessa sen, missä säätämisjärjestyksessä laki on säädettävä.
– Riippumatta siitä, mitä yksittäiset asiantuntijat ovat asiasta mieltä, hän lisäsi.
SDP:n valiokuntajäsen Johannes Koskinen toteaa, että normaalisti perustuslakivaliokunta olisi palauttanut esityksen hallituksen valmisteluun.
– Mutta tässä on aika- ja olosuhdepaineet, joten on järkevää pyrkiä tekemään muutokset eduskunnassa.
Vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat
Lausuntoon sisältyy vasemmistoliiton ja vihreiden yhteinen vastalause, jossa esitetään lakiesityksen hylkäämistä. Vaihtoehtoista pohjaa lausunnolle esitti kansanedustaja Anna Kontula (vas.).
Valiokunnan varajäsen, SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard kannatti kokouksen aluksi Kontulan esittämää vaihtoehtoista pohjaa.
Kokous tuli myöhemmin täysilukuiseksi, eikä lopullisessa äänestyksessä kukaan SDP:n varsinaisista valiokuntajäsenistä tukenut vasemmistoliiton ja vihreiden vastalausetta.
Kontulan mukaan kyse on lopulta siitä, ettei kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden yli voi kävellä kansallisella lainsäädännöllä.
Hänen mukaansa edes hallintovaliokunnalle esitetyt muutostarpeet eivät poista lakiesityksen ristiriitaa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Kontula vetoaa valiokunnan kuulemiin asiantuntijoihin, joista valtaosa oli sitä mieltä, että lakia ei voida säätää.
– Ei ole kyse vain yksittäisestä laista, vaan aina kun puhutaan perustuslakivaliokunnan lausunnoista, puhutaan sellaisista linjauksista, jotka kantavat usein vuosien, vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen.
Vaikka lakia ei koskaan sovellettaisi, säilyy ja toimii valiokunnan lausunto hänen mukaansa ennakkotapauksena myös tulevissa tilanteissa.
Lain läpimeno vaatii eduskunnasta merkittävän enemmistön
Laki vaatii taakseen tukea myös oppositiolta, sillä poikkeuslain hyväksymiseen kiireellisenä tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö.
Oppositiosta keskusta on sanonut suhtautuvansa lakiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat jo aikaisemmin suhtautuneet lakiin kriittisemmin. SDP on odottanut perustuslakivaliokunnan kantaa asiaan.
Hallituspuolueissa asia on ollut vaikea RKP:lle. Sen eduskuntaryhmä saa vapaat kädet mikäli käännytyslaista äänestetään.
